Saariloma 2012
Vietimme perinteisesti ihanan saariloman neljän karkeakarvaisen mäyräkoiran kanssa - tietysti. Matka sujui hienosti autolla sopivat tauot pitäen. Raskas reissu on, koska ajomatka on pitkä etelä-Suomeen Oulusta asti - mutta erittäin kannatava satsaus koko porukalle - ns. latausloma. Saarella pääsemme rentoutumaan, olemaan luonnon helmassa - hiljaisuudessa luonnosta nauttien ja koirat saavat riekkasta irti koko loman. Poissa tajaaman ja kaupungin hälinästä ja vilkkaudesta.
Vuonna 2012 riitti runsaasti tapahtumia koko saariviikolle - aika ei koskaan käy meille tai koirille liian pitkäksi - tekemistä riittää ja kaikki olivat tyytyväisinä lomaansa - erityisesti karkeakarvaiset mäyräkoiramme.... Eka kuvassa Jössi-Jöpe Jörrykkä odottelee kiltisti autolla veneeseen siirtymistä kieli pitkällä - Jöpe nimettiinkin kuvan perusteella Kuivasjärven Gene Simmonsinksi (Kuivasjärvi on lähiö missä asumme Oulussa). Jöpe läähättää kieli pitkällä helleteessä kesäkuumalla veneeseen menoa odottaen. hana lempeäluonteinen nuori uros Howlow After Forever "Jössi" on kuvassa reilut 2 vuotta, syntynyt 22.6.2010 kuudentena pentuna. Jöppänä kävi eka saarilomansa todella nuorena pojukkana ollessaan vain 10-11 vikkoa "vanha" mäyggypentu.
Imsa odottaa myös - josko tästä nyt äkkiä pääsisi sinne saareen veneellä, turhaan hituroivat noi kalkkis-ihmiset tossa, vauhtia liikkeeseen ja heti - .
Pablo-Boy odottamassa lähtöä autolla Imsa-mamman vierellä pötkötellen.
Tässä koko nelikko odottamassa - HEI! Joko mentäs jo - tarkkaampa Imsa-mamma tiiraa moottorin asettamista puuhun nojaamaan, kun Marko-isäntä asettelee sitä ennen veneeseen viemistä kuin myös Pablo-Boykin.
Vielä yksi kuva Jöpestä-Kuivasjärven-Genesimmonsista kieli pitkällä pelastuliiveihin sonnustautuneena.
Selmakin odottaa ruovikossa hampaat esillä ja kieli ulkona - lämmintä on ihanssa suvisuomen kesässä - Hey come on...eikö jo mennä.
Selmallekkin saatiin liivit päälle - siispä seuraavaksi siirrytään veneeseen koko porukka. Mantereelta on lyhyt matka saareen, mutta... tapahtumia riittää aina veneessä - tarkkana saa olla neljän koiran kanssa, ettei vahinkoa tule ja kaikki pysyvät veneessä - ... siis eivät hyppää uimaan -.
Yhteiskuva Päivi-emäntä pitelemässä neljää mäykkyä veneessä ja siirtyminen vesille siitä vesille. Etualalla Pablo-Boy 10,5 vuotta, Jöpe kielensä kanssa ja Imsa-Mamma 6 v. tiiraa näköjään edemmäs järvelle päin ...Selmakin on kuvassa, mutta ei näy , koska on Imsan ja Jöpen välissä veneen pohjalla.
Tässä ollankin jo rantauduttu. Maihinnousu saareen on nykyisin neljän mäykyn kanssa sen verran vikkelää - ettei enää ehditä ottaa mäykyistäkään laukkakuvia ylös rinteeseen - täytyy vain seurata, että rantautuminen sujuu turvallisesti. Osa kun hyppää jo veneen lipuessa saareen... rantautuessa maihin. Marko rantautuneena ja kuvassa Selma 2 v. Ja Pablo-Boy 10,5 vuotta leikin hurmassa Rinku-rinkun kanssa, Jöpe 2 v. selin Markoa kohti.
Tavaraa on paljon mukana. Tässä Marko kottikärryjen kanssa roudaamassa tavaraa mökkiin ylös polkua pitkin - kottikärryt on oiva apuväine. Pablo näyttää riekkasevan vajasta löytyneen fresbeen kanssa lomafiiliksissä - HAA uusi lelu ajattelee Pablo-Boy... - josko Marko heittäisi sen taas uudelleen noudettavaksi varvikosta. Haku kun on Pablo-Boy mielipuuhaa.
Saariloma jatkuu leikin ja Rescue 911-toiminnan merkeissä 4.8.2012
Yritin ottaa kuvia maastosta saarella, tässä jyrkkää rinnettä. Kamera ei kerro koko totuutta, vaan se pitäisi nähdä. Jyrkkää on..ja aivan mahtavat maisemat silmänkantamattomiin. Järvisuomea parhaimmillaan, tuuli ja äänet.
Sammalta ja mäntyä maastosta
Polku
Rinne jyrkkä ja alaslasku
Imsa-mamma loikkimassa liikkeessä alas rappusia ketteränä mäykkynä
Jöpe kävi varastamassa isännän kroksin ja mikäpä mukvampaa kun riekkasta kielletyn lelun kanssa...
Välillä oli leikkihetken aika. Siispä kattopalloilemaan, mikä on suosikkileikki kaikille meidän mäyräkoirille. Pallo nakataan katolle ja koirat arvuuttelevat pallon pommimisäänien perusteella - et hei mihin se tipahtaa - kuka sen ensin kiinni saa? -
Toinenkin kuva kattopalloilusta etualalla Jössi, sitten Imsa ja Selma taaempana
Saatiin lähikuvaa Imsa-mammasta poikansa kanssa palloilun merkeissä - kummallakin on omat Ballonsa
Ja lähempääkin vielä ottettuna sama kuva. Imsa etualalla ja Jössi-Jöpe-Jörrykkä takana oman ballukkansa kanssa makuuasennossa.
Pablo-Boy on Päivi emännän sanoman mukaan - Se "punainen jellona" eli Punainen Leijona - Tässä Pablo-Boy 10,5 vuotiaana leikkimässä ja riekkasemassa vähän isomman oranssin pallonsa kanssa ihanalla saarilomalla.
Välillä käytiin katsomassa ulpukoita ja lumpeita soutureisulla veneellä, koskapa Päivi-emännästä ne ovat niin kauniita. Tässä ulpukka varsineen järven pinnalla.
Peilikuvaa ulpukasta järven pinnalla
Lumme sydänlehtineen
Vielä tarkempikin otos
Lähempääkin erottaa hyönteisetkin lumpeen kukassa
Järven seutu on moninaista - tässä soutelemassa suomaaston lähellä - hieman etämpänä on supin pesä rinteessä asustamassa. Joskus on tietä ajaessa tullut metsälintuja näkyviin suon reunalta. Nimismiehen teitä - eli hiekkateitä ajaessa on nähty peura ja kettu kuljeksimassa omille matkoilleen. Sen verran maaseudulla kuitenkin ollaan, että näkee muitakin otuksia kuin ihmisiä liikkumassa lähialueella.
Lomalle oli ostettu taas uusi Sale-Sarvikuono Pablo-Boyn iloksi! Perinteenä kun on ollut jo yli 10 vuotta sitten piirongista löydetty Sale-muovilelu, muovinen. Pablo on osannut aina leikkiä kiltisti lelujensa kanssa, ei ole purrut rikki tai särkenyt niitä, ei edes pehmolelujaan ikinä. Tällä kertaa ostettiin mukaan oma Saleka ja piilotettiin piironkiin ja yllytettiin Pabloa kurkkaamaan jälleen kerran löytyiskö lipastosta jotakin tuttua - Tässä Pablo-Boy kurkkaamassa kiinnostuneena löytyykö mitään lootasta...
...Ja löytyihän sieltä taas Rakas Sale-Sarvikuono, Pablon mielilelu. Pojukka on aina oikeasti aivan haltioissaan löydöksestä, sempä vuoksi on hauska juttu laittaa, joka vuosi koiran iloksi rakas Saleka piiloon piironkiin.
Jössi-Jöpe-Jörrykkä 2 vuotta on vähän "kadena", kun vanhus-Pablo sai oman lelun ja---- hänelle pienelle pennulle.... ei annettu mitään ....VÄÄRIN on väärin tosi paljon väärin -tuumaapi Jöpe . Jöpe kerjää Pablolta lelua - et hei antas edes vähäksi aikaa mullekin tutkittavaksi ja koklattavaksi, annan heti takasin sit - . Ja Pablo vastaa - tuskimpa vaan annan turha kuvitella - tää on MUN ja vain MUN lelu. Toki leluja oli ostettu kaikille neljälle mäyräkoiralle, ettei tule riitaa ja kaikki voivat aloittaa lomansa iloisin mielin. Lipastosession päätteeksi otettin runsaasti leluja kaikille neljälle nappisilmälle loman iloksi - kylläpä siinä vipinää riitti katsottavaksi ja aitoa iloa uusista leluista!
Jöpe tarkkailemassa kesälomallaan laiturin yläpäässä järven selälle - niinpä niin sattuisiko jotakin mielenkiintoista mun mäyggylinssiin... tuumailee Jöpe. Näköjään on käyty taas ottamassa muutmat uintivedot järvessä. Uinti on erityisesti Jössin ja Selman mielipuuhaa lomalla.
Imsa-mamma otti ilmavainua kuono koholla vesille päin - Mitähän hajuja sieltä tulee...ettei taas niitten ihanien vesilintujen hajuja - ajatteli Imsa-mamma toivorikkaana mäyggymielessään...pääsisi taas muutamat ajot ottamaan!
Edelleen tarkkaillee Imsa hajuja pää vaakatasossa ja eturetuset kokonaan näkyvillä - nauttien selvästikkin lomastaan rappusilla pötkötellen ihanan lämpimässä auringonpaisteessa, sattunnaisen tuulenhenkäyksen vilvoittamana. Mikäpä sen mukavampaa mäyräkoirapuuhaa kuin rentoutua lämpimässä aringonpaisteessa, vapaana ollessa ympäristöä tarkkaillen.
Välillä piti kaverusten eli sisarusten Selma-Seekkunaisen ja Jössi-Jöpe-Jörrykän 2 vuotta tehdä niitä yhteisiä tutkimusreissuja maastoon. Usein kaksikko liikkuu saarella kahdelleen. Tässä kaverukset "kalliolla kukkulalla" ....menossa taas sinne kielletylly alueelle kallionkoloon. No - tällä kertaapa olikin vesi sen verran korkealla, että sinneppä kolon lähelle ei päästykkään. Onneksi - Tuumasi Päivi-emäntä.
Imsa-mamma on valppaana tarkkailessaan ympäristöä laiturirappusilla ihanalla saarilomallaan auringon lämmössä.
Sää oli puolipilvinen, aurinkoakin kerettiin otaa. Tässä Marko kiikaroi järvelle tarkemminkin lähiympäristöä ja seurana Selma vasemmalla, Pablo-Boy oikealla ja Imsa-mamma mäykkynokka etualalla kameraan päin. Tosin kauaa ei "palvelijat" Marko-isäntä ja Päivi-emäntä tyhjän panttina aloillaan lomastaan nauttien saaneet olla...
Pablo-Boy 10,5 vuotiaana vetreänä kaverina jaksoi venyttää itsensä tassulit ilmassa uuden Bömpeli-lelun perään rappusilla riehakkaan innokkaana tapansa mukaan.
Kauaa ei rauhallista ollut - kun jälleen kerran "JOKU" karkeakarvaisista mäyräkoirista keksi tiputtaa pallon veteen. Sitä seurasi tietysti Mäyggy-Rescue 911 hälytyspyyntö - Hei pallo ulapalla käykääpä "palvelijat" hakemassa maihin - . Itse kun eivät mäygytkään viitsineet perään heti uimaan lähteä.... Sääkin oli sopivan tuulinen. Niimpä ei kulunut aikaakaan, kun pallo ui kauas.. kauas ...kauas pois laiturin lähettyviltä rantamaisemista ulottomattomiin. Etualalla Selma kailottaa haukkuen pitkä mäyräkoiranokka auki kohti vesiä mäyris-Rescue 911 -pelastushuutoa ja Imsa-mamma säestää tärkeenä takana.
Tässä tilanne on jo hieman edennyt. (..ja muutama videokin ehditty otaa talteen) Pallo ajautui kauas rannalta ja Selma-Seekkunainen näppäränä mäyräkoirauimarina yritti tavoittaa palloa uimalla pallon perään kuitenkin. - Kun noi "palvelijat" on niin hituroita piti itse koittaa saada kiinni, ei niistä mihinkään ole - tuumasi Selma-Seekkunainen närkästyneenä, kun ei itse palloa pieneen suuhun saanut napattua lukuisista yrityksistä huolimatta. Pallo oli kuitenkin sen verran isokokoinen ja pallon pinta liukas, ettei Selma saanut napattua suuhun pinkeätä palloa. Kuvassa Selma luovuttaneena palaamassa uiden takaisin rannalle lukuisten pallontavoitteluyritysten jälkeen. Selma näkyy tummana täplänä oikealla pää veden pinnalla näkyvillä, pallo jää vasemalle taakse vähän edemmäksi järvelle.
Ja tietysti koko neljän mäyräkoiran piti seurata silmä kovana pelastusoperaatiota. - Saadankohan me se pallo takaisin - tuumasivat mäyräkoirat. Tässä kaikki neljä mäyräkoiraa Selma-Seekkunainen rantautumassa uimalla, Jöpe tarkkana poikana tilanteen tasalla kalliolla tärkeenä pallon pelastusoperaatiosta Markoa veneineen tiiraillen edemmälle. Imsa-mamma on vedenrajassa etumaisen kallion edessä ja Pablo-Boy rivieran hiekalla "punaisena Jellonana" erottuukin hyvin. Marko oli lähtenyt veneellä perään perämoottorin säestämänä. Koirat seuraavat tilanteen etenemistä ja Mäyggyrescue 911- toimintaa. - Pelastaako se meidän pallon vai ei - haukkuivat kaikki mäykyt. "Kylläpä sitä taas ollankin huolestuineita " - tuumasi Päivi-emäntä...
Nyt Selma on jo rantautunut vesiltä ja kapusi ketterästi kallion päälle tiiraamaan tarkemminkin Markon veneestä tapahtuvaa pallon pelastusta edempänä ulapalla. Maisemat ja kallio väreineen ovat kauniita järvisuomessa. Saaressa kun ollaan, on lisänä aina tuulen, lehtipuiden lepatuksen, veden ja lintujen eri äänet eri säässä -rentouttavaa ja IHANAA.
Välillä Selma ehti kurkata kameraa kohti pallon pelastusoperaatiota seuraten "kuningatarpaikalta kalliolta kukkulalta" - tietysti.
Tilanne näyttää vähän ikävältä, koskapa järveltä onkin nousemassa sadekuuro. Usein tällä saarilomalla saattaa tulla ukkosilmakin yhtä-äkkiä sateen seuralaisena. Tosin kovalla ukkosella ei saaressakaan ole mukava olla. Silloin on parempi pysytellä pirtissä mäykkyjen kera. Päivi-emäntä seurasi huolissaan, ethiikö sade ja mahdollinen ukkonen yllättää Marko-isännän Rescue-toimissaan.... Ollaan kyllä oltu vesilläkin joskus venessä yllättävän sateen, ukkosen ja salamoinnin kera. Niissä olosuhteissa ei paljoa naurata. Päivi-emäntää ainakin pelottaa. Huvin vuoksi ei olla tälläydytty koskaan ukkoseen, mutta helteellä voi ukkonen tulla tuulen tuomana muutamissa minuuteissa - aivan yllättäen. Onneksi on päästy aina perille ilman haveria.
Nyt Marko lähestyy jo veneellä palloa...
Ja vieläkin lähempää - kohta pallo on jo veneessä.
Päivi ehti kuvata samaan aikaa ohi lipuvan koskelopesuueen - ja mäykkyhaukku raikasi vieläkin terhakammin. Tästä koskelopesueesta syntyikin jatkolomalla runsaasti liikuntaa "palvelijoille" - eivätkä mäykytkään paikoilleen jääneet tönöttämään....eipä tietenkään.
Sadekuuroa ei tullutkaan...hyvä niin- Sadekuuro lipui pois tuulen saattelemana tällä kertaa. Pääsimme saunan lämmitykseen ja nauttimaan ihanan pehmeistä puulämmitteisistä mahtavista löylyista ja uimisesta. Myös leikkiä oli luvassa laiturilla koirien kanssa. Kuvassa Päivi on pulahtanut uimaan neljän kaverin kannustamana ja pallokin pudotettin järveen mäyräkoien toimesta heitettävksi takaisin maastoon - TOTTAKAIT! Päivi heittää palloa vedestä ja Pablo-Boy innokkaimpana hakijana on heti kärppänä pallon perässä korvat hulmuten.
Pablo-Boy juoksussa pallon perään vähän lähempääkin otetussa kuvassa.
...ja vieläkin lähempää Pablo-boy kuvattuna korva ilmassa liehuen pallonsa perässä innokkaana hakijana.
Toinen kuva kun palloa heitetään ja Pablo taas etualalla heti pallon perässä, muutkin mäykyt Imsa-mamma vasemmalla, Jöpe-Jöppänä keskellä ja Selma-Seekkunainen oikealla seuraavat tarkasti tilannetta kommentoiden.
Toka kuvastakin lähempi otos Pablosa juoksun hurmassa...
ja vieläkin lähempää - näyttää Pablon alakulmarit olevan näkyvillä leikin riemusta juoksun saattelemana hymyssä suin. Tämä palloleikki on meidän koirien mielipuuhaa uinnin lisäksi.
Vielä kolmas kuvaotos Markon ottamana kun Pablo nyt jo tassulit ilmassa laukkaa heitetyn pallon perään.
Kuvassa Pablo kuvattuna vieläkin lähempää leikin riemuissa tassut ilmassa pallon perässä laiturilla kesälomallaan ilta-auringossa riekkasemassa.
Saunan jälkeen oli mukava paistaa makkaraa ja ottaa auringonlaskukuvia. Tämän jälkeen olikin jo aika mennä untenmaille koko poppoon ja herätä seuraavana aamuna uusiin seikkailuihin. Saarilomalla nukkuvat niin ihmiset kuin koiratkin todella hyvin rauhallista ja syvää unta. Karkeakarvaiset mäyräkoiramme ovat nyt sinnitelleet kaksi ensimmäistä päivää ilman perinteisiä päivänokosiaan ---- Eihän sitä lomalla kyllä nukuta! - tuumasivat kaikki neljä mäykkyä Pablo-Boy, Imsa, Selma ja Jössi yhdestä suusta----...vaikka silmät kyllä lurppasivat monta kertaa ja nuokuttiin lähellä unta - silti sinniteltiin väkisin hereillä ollen - eli vielä ei ole toistaiseksi unelle ja päikkäreille annettu periksi.
Saariloma jatkuu kalastuksen merkeissä mäyräkoirien avustuksella
Marko oli virittänyt verkot syville vesille 18-22 metriin, jotta saataisiin kalaa. Ja tälläkin kertaa saatiin heti eka verkoilta hyvin kala. Kolme hyvää siikaa, mistä Marko valmisti maittavat ateriat.
Saalista kävivät tutkimassa lähempääkin Pablo-Boy, Selma ja Jössi.
Kuvassa saatuja ahvenia - ne olivatkin hyviä savustettuna -.
Tälllä kertaa Päivi sai päättää mihin katiska laitetaan eka kerran - ja saaliina hauki. Tässä marko nostamassa katiskaa ja haukea järevestä veneessä järvellä.
Marko tyytyväisenä lähempääkin kuvattuna hauen kanssa veneessä.
Selma-Sekkunainen typykkä tarkkailee kiinnostoneena liiveissään lähiympäristöä. Tällä kertaa leikkikaluna oli uusi Bömbeli. Selmalla on kuvassa jo heti alkupäiviltä pelastusliivi yllään sen vuoksi, että JO yksi Rescue-homma tehtiin, kun neiti lähti liian kauas tuulisella säällä uimaan koskelopesueen perään.....Tilanne oli sen verran nopea, ettei ehditty kuvata tällä keraa mitään. Selma oli helmpomi paikantaa...jatkossa kun sääkin oli tuulinen järveltä uimassa ja rannoiltakin..
Tässä neiti-Selma ihanuus vieläkin lähempää kuvattuna - kaunis neiti! Piti vähän koklata pikkuhampaita josko pienen palan saisin sittenkin jyrrättyä pois - tuumasi Selma ja loikoili nauttien kesälomastaan uuden leikkikalun kanssa.
Tässä Pablo-Boy ottaa rennosti pötkötellen aamupäivällä pihamaalla - Ihana olla lomalla tuumaa vanhusPablo jo 10,5 vuotiaana tässä kuvassa. Pablolla onkin runsaasti kokemusta lomareissuista, olimmehan saaressa ensimmäistä kertaa, kun pojukka oli vasta 8 kuukautta "vanha" ihan pentuna.
Nyt onkin sitten aika käsitellä saatu kalasaalis. Marko perkuuhommissa - koskaan ei ole pula apureista kalan käsittelyssä. Tässä kalan himoystävät Pablo-Boy ja Selma apurina tarkkaavaisina silmä kovana seuraamassa putsausoperaatiota.
Näyttää Pablolla kiinnostavan jo vähän liikaakiin perkuuhomat, kun piti ihan kohottautua penkkiä vasten "auttamaan" Markoa. Marko-isäntä ei koskaan suutu koirille, vaikka meinaavat tunkeutua liian lähelle. Koirat saadaan aina kuitenkin rauhallisesti etääntymään kohteena olevasta saaliista.
- Hei näytä nyt mullekkin ihan läheltä mitä näkyy siel kalassa - tuumaapi innokas lomailija Pablo!
Nyt on jo taas uusi kala eli hauki käsittelyn alla ja Selma-Seekkunainen liiveissään tutustumassa saaliiseen. Meidän koirien mieliherkku on nimenomaan kala, siksipä siitä ollaankin niin kiinnostuneita.
Sitten olikin jo toisen kalasatsin huuhtelun aika järvellä - Tässä Marko huuhtelee kaloja - apurina taas Selma vasemmalla järvelle tähyillen ja Pablosta näkyy vähän pyllyä laiturilla.
Marko nosti hauen huuhtelun jälkeen ilmaan ja Pablo heti valppaana tarkkailee tilannetta etualalla, selma takana.
Sitten olikin jo aika lähteä rantaa kohti rappusia kalan jatkokäsittelyyn - ja tietysti Pablo ekana ja Selma seuraavat heti perässä.
Imsa-mamma näyttää jo kolmantena päivänä ottavan ekat päivänokoset aamupaivällä mökin edustalla pötkötellen lomallaan.
Nyt Imsa on herännyt ja Jössi-Jöpe-Jörrykkä loikoo ja nauttii koko mäyräkoirapitkulaisuudellaan ihanista tuulenhenkäyksistä ja piehtaroinnista, makoilusta. Pablo on kuvassa punaisena-Jellonana oikealla taempana.
Vielä toinenkin otos kolmikosta.
Imsa-mamman mielipuuhaa on auringonotto! Tässä neiti otaa aurinkoa ja sirristää silmillään lomallaan lähempääkin otetussa kuvassa.
ja vieläkin eri kulmasta otettu kuva Imsan päästä läheltä.
Kalanperkuuseen osallistui myös innokkaana 2-vuotias Jössi-Jöpe Jörrykkäkin kuono koholla ; ) Selma tutkailee edessä muovikannen päällistä ja ihanaa kalanhajua..
Piti Jöppänänkin kokolata kielellä - Et hei kuinka väkevältä se kala maistuu raakana kieli ulkona - tummasi Jöpe.
Ja lähempikin otos Jöppänästä kieli ulkona virraten ahvenen makua kielellä maistellen...
Selma-Seekkunaisesta 2 vuotta lähikuvaa - tiiraillaan välillä järvelle päin "silmä kovana" josko saisi uutta puhtia reviirihaukulle..tai muulle mukavalle ajoretkelle.....no tällä kertaa ei liikettä järvelläpäin, perkuu jatkui harmonisesti kolmikon Markon, Jössi ja Selman kanssa.
Tässä Marko-isännän iloa kun saaliiksi saatiin ihan hyvän kokoinen siika!
Välillä käytiin huuhtelemassa järvessä saalista ja tietysti kaikki neljä mäyräkoiraamme olivat tutkimassa ja seuraamassa operaatiota - näyttää tuulevan kovasti järvellä.
Edelleen tutkaillaan neljän karkeakarvaisen mäyräkoiran voimin kalasaalista yhdessä Markon kanssa.
Ja vieläkin Jöpe vasemmalla, Pablo-Boy keskellä kieli ulkona kuin myös Selma-neiti kieli ulkona pelastusliiveineen oikealla.
Pablo tavoittelemassa haukea suullaan... se on se tappajan refleksi. Pablo-Boy on aina ollut vesillä mukana ja tietää miten kala lopetetaan. Monasti on seurattu hauskasti vieressä, kun kalaa on kalautettu kalloon ja elämä loppunut ...tuolloin Pablo seuraa silmä kovana vieressä - nyt ilmeisesti aikoo varmistaa, että varmasti kuollutko..?
Käytiin välillä saaresta maissakin ja tutkailemassa lähimaastoa nimismiehen teitä pitkin autolla ajaen kauniita suvi-Suomen maisemia katsastellen sekä koirien kanssa lenkkeillen. Illaksi oli luvassa taas sanunomista, niimpä käytiin hakemassa saunavastan ainekset kuten täällä pohjoisessa on tapana sanoa vastaa varten, jotta saadaan nauttia saunasta 110 prosenttisesti. Saaren omistajien tilalla on monia eläimiä, kuvassa suomenhevoset laitumella. Ollan joskus jopa ratsastettu Markon kanssa molemmat - minä myös - . Sekä päästy ihanalle ravuriajolenkille metsäpoluille mukaviin maisemiin tilan emännän ohjastamina ravilasit päällä, ettei kivet sinkoile silmiin. Päivi-emäntä päässyt putsaamaan hevosen kavioita ja harjaamaan ratsun ratsastuksen jälkeen. Tästä löytyi yllättäen kotikoneelta vielä hauskoja videoitakin ihmeteltäksi asti. Päivi harrasti aikoinaan ratsastusta useamman vuoden, ratsastustunnit olivat viikoittain ja harrastuksen parissa vierahti helposti päivä. Päivi-emäntä kävi hevoskesäleireillä aina viikon verran - eikä koskaan saatu tarpeeksi hevosista. Ne kun ovat niin ihania otuksia - ihanuuksia ja älykkäitä eläimiä!
Lähempääkin hevosia käytiin moikkaamaassa ja muistoksi napattiin kuva
ja toinenkin lähempääkin otettu kuva hevosesta..tosin nyt ei hevonenkaan oikein tykkää kuvauksesta kun luimistelee kuvassa..
Palattiin takaisin saarelle koko poppoo vastantekoreissun jälkeen ja saunaa lähmmitellessä oli aikaa nauttia katsellen järvisuomea vesille päin. Aurinko kimmeltää ja tuuli henkäilee hiljalleen saunaa lämmitellessä ja odotellessa - kesä-Suomea parhaimmillaan - rauhallista on.
Marko istuskelee laiturirappusilla Imsa-mamma vasemalla ja Jöpe oikealla kapuamassa ylös päin.
Nyt oli sitten aika ottaa muutamat kuvat Jössistä ihan extemporee - koskapa pojukka työntyi isännän sylkkyyn hellyteltäväksi . Tässä eka kuva sessiosta, kun Jöpellä on hattu päässä Marko-isännän sylkyssä.
Toinen kuva Jöppänästä Tässä Jössi-Jöpe-Jörrykkä eli Howlow Afer Forever näyttää tässä kuvassa mielestäni ihan lasten ohjelmien "Ransulta" ;)... eikö vain?
ja kolmaskin
neljäs..
ja viides...
kuudes..
seitsemäskin kuva Jöppänästä hattu päässä...
Sillä aikaa toimelias, ovela, ketterä ja vähän liiankin näppärä sekä tarkkaavainen Selma-Seekkunainen oli käynyt omilla "tutkimusretkillään". Selma tuli ylpeänä näyttämään tällä kertaa löydettyä saalistaan eli lokin siipeä. - Neiti on kuvassa edelleen uimaliiveissä turvasyistä...(erottaa paremmin niin maastosta kuin vesiltäin..) - Hei kattokaa NYT mitä MAHTAVAA MÄ OLEN LÖYTÄNYT - HÄ - mäyggyilee Selma-neiti 2-vuotta tärkeänä typykkänä. Kuuma ei koiralle tule imaliiveissä saaressa, kun tuulee aina. Tosin on joskus ihan parilla sormella laskettu ne kerrat kun on ihan tyven - sekin vain hetkellisesti. Jännä havaita, että vaikka olisi kuinka helleilma, ei saaressa ole koskaan liian kuuma kovalla helteelläkään. Kun piipahtaa maihin helteellä on olo ihan erilainen.
Selman piti ihan laiturille loikkia näyttämään Imsa-mammalle ja Jössi-velipojalle löytämäänsä aaretta - Hei kattokaa mitä löysin, enkä VARMANA ANNA TEILLE - tuumasi Selma-Seekkunainen. Imsa-mamma ja Jöpe tarkkailevat tietysti kiinnostuneina, mitä neiti löysi. Ja halusivat sulan tietysti myös itselle omaan mäykkykoklaukseen ja käsittelyyn - Hei Seekku annappa lainaan Sulka meille, niin mekin voitais koklata sulkaa - kyselivät Imsa-mamma ja Jöpe samasta suusta. Selma-neiti tuumasi - Turha kuvitella, en ANNA VARMANA TÄÄ ON VAIN MUN MUN MUN AARRE - tuumasi selma, eikä luovuttanut aareettaan muille tutkailtaksi...eipä tietenkään.
Tässä Selma ikuistettuna vielä yksittäiseen kuvaan sulkansa kanssa laiturilla - varsinainen ritaritar sulka suussa.
...ja lähempääkin kuvattuna..
Sitten Selmankin piti kavuta sulka-aarteen kanssa mökin edustalle takaisin rappusia pitkin pötköttämään keskittyen tarkempaakin jyrräämishetkeen.
Toinenkin otos Selma-neidistä jyrräämässä mahtavaa arre-sulkaansa. Tämä jälkeen oli mukava saunoa porukalla ja mennä nukkumaan taas niitä ihanan syviä rauhallisia unia odotellen seuraavan päivän koittoa ja seikkailuja.
Auringonottoa ja tuulta riittää lomalaisille
Auringonotto on Imsa-mamman mielipuuhaa. Tässä Imsa loikoilee veneessä, mikä on parkissa poukaman puolella. Sinne paistaa heti aamusta asti aurinkokin, niimpä Imsa on löytänyt mielipaikkansa auringonotolle ihan itse.
Lähempääkin kuvaa Imsasta auringonotossa - välillä ihan haukotuttaa lämmössä tuumaapi Imsa-mamma ja nauttii lomastaan täysin siemauksin.
Kuvaa rantakukasta ja perhosesta
Jössi on innokas apulainen vastan teossa, saunaa odotellessa. Tässä pojukka tuulisella säällä vastan kanssa, ihan kulmakarvatkin taaksepäin taipuneina kovassa tuulessa. Kiitos Jöpe taas avaustasi vastan teossa.
Toinenkin otos nyt kurkataan jo kameraa kohti.
Iltapäivällä oli aikaa ruokailla, vasemmalla Selma ja oikealla Imsa-mamma, Päivi-emäntä keskellä aterian päätteeksi.
Saariloma jatkuu 7.8.2012 pelastustoimien, leikin, uinnin, saunomisen ja kalastuksen merkeissä
Saatiin taas lainaksi tilalta merrat, josko joku rapu saatuisi haaviin ja päästäisiin vietäämään rapujuhlia. Tässä Marko laskemassa mertaa veneestä käsin järvivesi ropisten. Sitä seurasi silmä kovana neljä karkkarimäykkyä rannalta käsin ja Päivi-emäntä.
Jössi tarkkailee rannalta käsin, - Et hei mihin se nyt lähti ilman MUA??? - Niimpä ei aikaan kun rauhallinen tilanne jo muutui...
Saaressa kasvaa luonnonvarainen rantakukka, minkä kukinnot ovat kauniita.
Jössi lähti uimaan Markon perään veneelle - Otat nyt mukaan kalalle kanssa, tuumasi Jössi-pojunen uimalla kohti venettä -
Selmakin tarkkaili tlannetta rantakivikosta käsin - PELASTUSLIIVEINEEN - Pitäiskö lähtee perään kanssa - mietiskeli sinnikäs simmaaja-Selma. Selmalla olikin jo runsaasti kokemusta lintujen perässä uinnista kovalla tuulella ja todella kauas uitiin rannasta kovalla tuulella. No... tällä kertaa ei lähdetty perään---eiköhän se tuo yksi uintikoira riitä - tuumasi Päivi-emäntä...
Marko Jöpen kanssa palaamassa rantaan, Marko nosti pojukan veneeseen - niimpä niin siinähän se kaksikko soutelee sitten yhdessä maihin päin - Jöpe tyytyväisenä, kun saa olla mukana kalastuspuuhissa.
ja lähempääkin kuvattuna Marko ja Jöppänä rantautumassa tärkeän näköisenä veneen keulilla - hei täältä mä tuun Markon ka -
Jokunen hetki meni ihan rauhallisissa oloissa, mutta sitten alkoi kuulua jo haukkua. Siispä Päivi perään saaren toiselle puolelle juosten namien et kameran kanssa - mikä nyt hätänä? - . Myös Marko saatiin hälytettyä perään venneen kera. Selma oli taas - nyt tällä kertaa lähtenyt Koskelopesueen perään uimaan - . Kun tiedettiin ettei se luovuta vaan ui sinnikkäästi pitkätkin matkat luovuttamatta - Siispä pelastustoimiin hakemaan Selma-Seekkunainen pois - onneksi Selmalla oli nyt pelastusliivit päällä, Selman erotti hyvin vedestä. Pelkkä karkkaripää ei välttämättä erotu hyvin tuulisella säällä vedestä. Sääkin oli viilennyt merkittävästi nyt ja tuuli yltynyt ukkosta sadettakin jo tulossa... - eli koko rebertuaari kerralla tulollaan... -.
Selmaa yriteltiin houkutella maihinkutusumalla - eli Päivi-emäntä kutsui houkettelemalla namilla ja sitten karjumalla käskyin - EIPÄ ONNISTUNUT - Tuuli vei varmaan mennessään suurimman osan viestistä ja ääni ei kanna pätkääkään mitenkään saaressa kovalla tuulella (koklattu on ihmiseltä ihmiselle ei kuulu)... Kauas ei kuule mitään, vaikka täysillä karjuu Selma EI SUOSTUNUT TULEMAAN takaisin rantaan vaikka mitä ehdotettiin - eipä tientkään ...ja kyllähän sen ymmärtää, riistaverinen karkeakarvainen neiti kun on - . Ja niin se on näiden metsästysrotujen kanssa, että kyllä ne vietin perässä menevät, turha siinä on odottaa että tulevat käskystä, jos jahti kesken, on se nähty ennenkin ---Selma-Seekkunainen ui ui vain lintujen perässä ihan himona viettien saattelemana - josko nappaisin yhden kiinni saaliiksi.
Tässä Selma lähempääkin kuvattuna takaa-ajossa uiden koskelopeuseeen perässä innokkaana karkeakarvaisena mäyggytyttönä.
Marko lähti veneellä perään ja on juuri saapumassa alas kallion alle pelastuspuuhiin ja saikin nostettua neidin veneeseen. Tästä nyt jonkimoisen käsityksen saa kuinka jyrkkää on se 11 metrin pudotus kalliolta alas rantavesiin. Ei siltikään oikeaa tilannetta kamerallakaan näy.
Imsa-mammakin osallistui Selma-tyttärensä pelastustoimiin uimalla kallioilta toiselle paikkaan mistä ei maihin kävelemällä pääse. - Mihin se nyt on taas mennyt -tuumasi Imsa-mamma huolissaan ja karautti laukalla Rescue-mäyggy hommiin huolehtivana äitinä. - Voi hyvänen aika Selma - tuumasi Imsa-mamma huolissaan rannalta pitäen - tule nyt pois sieltä - .
Nyt ilma oli jo selvästi kylmennyt ja uidessa itsekkin myöhemmin illalla jäätyi melko lyhyellä uintisessiolla, vaikka suoraan juoksin tulipalo-löylyistä veteen uimaan saunasta käsin. Siispä oli järkevää hakea koira pois, varsinkin kun tuuli jo kovenemaan päin.
Zoomattuna kameralla ylhäältä kalliolta sain napatuksi lähempääkin kuvaa kun Selma on jo veneessä. --- Tosin melko tympääntyneen näköisenä---- - Hei MIKS ne haki mut pois olisin jahdannut vielä vähä lisää lintujen perään - tuumasi Selma Seekkunainen.
Pablo-Boy 10,5 vuotiaana on myös mukana Pelastus-tilanteessa tarkkaillen ylhäältä kalliolta käsin korvat hörössä - Mitähän nyt tapahtuu - tuumasi Pablo-Boy huiolissaan. Päiviä aina pelottaa, etteivät koirat menisi liian alas kallion ja sammalkasvun kera jyrkännettä alaspain pitkin nuuskuttelmaan, kun maasto on pinnaltaan todella liukas esim. aamukasteella ja sateella....Tähän mennessä ollaan onneksi selvitty ilman suurempaa haveria. No Vetreä Pablo-vanhus osallistuu pelastustoimiin tietysti, samoin kuin muutkin karkeakarvaiset mäyräkoiramme.
Tässä Pablo-BOY juoksee alas jyrkännepolkuja pitkin lähemmäs kallion rantavesiä - tarkempaakin tilanteen tukailua mielessään ajatellen - Mitähän siellä on sattunut onko kaikki ok??... nyt HETI katsoon What´s going on!
Tässä myös pelastusoperatioon osallistunut Imsa-mamma, Imsa pelasti itsensä myös kiveykselle, joten Mama-Imsa pelastetiin myös veneeseen - varsinainen pelastus...
Myös tikkakisat otettiin - ei muista kumpi voitti minä vai Marko, mutta hauskasti on tikat heiton päälle jääneet tauluun kiinni.
Jöpe ehti leikkiä myös pallon kanssa...turkki märkänä eli muutamat uinnitkin ottaneena. Jössi ja Selma ovat kovia uimaan ihan itsekseenkin.
Kuin myös Pablo-Boy riehakkaana Ballofanina - Pallot ovat tärkeitä Pablolle! Pablo on aina hakua saarella ja Marko jaksaa heittää palloa varvikkoon. Tässä vanhuksen mannaryynit näkyvissä, kun Pablo hymyilee innoissaan mukavalla lomallaan. Koirista huomaa selvästi joka kerta, että nauttivat täysin rinnoin omasta vapaudesta ja saarilomasta. Tästä tulee aina itsellekkin todella hyvä mieli. Mukavaa on myös se, että koirat osallistuvat aina arkipuuhiin innokkaina, olipa miten pieni askare tahansa!
Selmakin ehti palloilemaan liiviensä kanssa.....erottui hyvin maastosta
Tässä Jöpe lähempääkin otetussa kuvassa palloleikkien kanssa
Sitten olikin jo aika lämittää puulämmitteinen sauna. Saunan jälkeen saimme kokea virkistävän uinnin järveen. Vesi oli todella kylmää kun lämpötila oli selkeästi nyt laskenut - HUI! Tässä Jöpe osallistumassa hienossa ilmalennossaan laiturilta matkalla järveen. - ihan vapaehtoisesti - . Melkoinen rasaville Jöppänä on uimahirmuna.
Jössi-Jöpe Jörrykkä vielä lähempääkin kuvattuna ilmalennossaan järveen!
Vielä yksi eri otos, kun Jössi-Jöpe on hypännyt laiturilta ilmaan kaaressa järveä kohti uimaan...
Läheltäkin näkee miten poika on ilmalennossaan pinnistänyt itsensä vesille rohkeana. - Jössi on kova karkeakarvainen poika uimaan -
Marko otti sekäuinnit ulapalle päin ja Jöpe ui perässä hurjien porskuttelujen vanavedessä
Välillä piti Jöpenkin suukottaa idoliansa Marko-isäntää uinnin lomassa - näyttävät pojat nauttivat uimissessiostaan.
Otos kun Jöpe on uimassa mäykkynaama laituria kohti isännän otteessa
Selma-neitikin kävi saunomisen päätteeksi virkistäytymässä uimalla järvessä
Jöpe uinnin lomassa Markon nostamana ilmaan
Verkoilla käydessä lokit seuraavat aina mukana, koskapa sillon tällöin syötäväksi saa roskakalaa. Tässä lokki on napannut veteen heitetyn kalasintin omaksi ateriaksi. Taitavia pyytäjiä ja lentäjiä lokit ovat.
Päivä oli melko tuulinen tässä tuulta ihailtavaksi asti - tuuleekiin ihan kunnolla....
Ja ruoko tuulessa liikkeessä
Puikkarit verkkoineen odottamassa lootassa vesiin laskua
Marko verkonlaskussa
ja tulihan sitä saalista taas tällä kertaa siika
Tuulisella säällä on mukava tähyillä lauturilla ja ottaa mäykkynokkaan tuulen tuomia tuoksuja. Tässä Jöpe tuulisella säällä korvaläpät hulmuten nauttien ihanasta saarilomasta!
|