Howlow Armed and Ready eli "Akke" s. 22.6.2010

(C.I.B. FIN MVA SE MVA EE MVA SI MVA MV-10 BALTV-09
Welmu Weli Xavier - Undimoon Imsa)

Ihanan karkeakarvaisen mäyräkoirapoika-Aken 2,5 vuotta kuulumisia Kainuun kauniista maisemista!

Akke-poika karkeakarvainen mäyräkoirapoika viralliselta nimeltään Howlow Armed and Ready on kova poika ulkoilemaan. Usein poika on Helimaaritin kanssa hiihtoreissuilla ja poika osaa juosta hiihtohihnoissaan hienosti laduilla. Siinä saavat kyytiä niin Helimaarit kuin myös Akke-poikakin - kunnon liikuntaa - . Ensimmäisessä kuvassa poika on lenkillä lumenkiteet hienosti ikuistettuna päässä, aurinkoisessä kevättalvisäässä hankien ja isännän kanssa. Akke on myös käynyt metsästyksessä Erkki-isännän kanssa. Perheen poikien kanssa on leikkiä piisannut - leikittäjiä on riitänyt kahden pojan vahvuudella Akke-pojan iloksi! - Kyllä poika on silmäteränen perheessään. On jäänyt Helimaaritin kertomus mieleen, kun kerran oli poikien leikissä pehmyt pallo osunut Akke-mäykyn silmään. Pojukka oli räpytellyt silmäänsä ja silmä oli tutkittu heti oliko sattunut vahinko - no ei onneksi. Akke lähti sen jälkeen omalle iltalenkilleen ....mutta kotiin saavuttuaan Akke-pojukka oli räpytellyt merkittävästi emännälleen Helimaaritille "mamalle" silmäänsä, - Et hei kato nyt pojat heitti pallon mun silmään, hoidappa vähäsen - . Silmä tutkittiin, eikä siinä mitään vikaa ollut...Akke vain halusi tietysti mamman silmäteräsenä vähän extrahuomiota. Eli huvittaviakin nämä pitkänokat osaavat olla.

Akke puuterilumien kera lähempääkin katsottuna.

Tässä Akke on metsäretkellä valjaissaan hienosti seistä töröttäen kiven päällä mäntymetsikössä. Akke syntyi Howlow A-pennuista viimeisimpänä urospentuna. Akke ja meidän Jössi-Jöpe-Jörrykkä olivat salaliittolaisia ja hyviä kamuja pentuaikoina isoimpina poikina. Leikkiä riekkastiin ja telmittiin, ja taatusti päästiin Imsa-mamman nisille syömään koon ja voiman avulla. Tosin Päivi-emäntä tarkkaili tilannetta, ja siirteli pentuja eri nisille, jotta nämä isoimmat pennut eivät söisi mehukkaimpia nisiä yksinoikeudella - kaikki pennut saivat hyvin maitoa syödäkseen. Ja Imsa-mamma huolehti kaikkia pentujaan tasapuolisesti - sekä ohjeisti myös tulevaa taivalta silmällä pitäen opettaen viisaasti kuinka koira käyttäytyy. Kiitos Helimaarit kuulumisista ja ihanista valokuvista Akke-pojasta! Mukavaa ulkoilua koko perheelle kauniissa maisemissa - niitä riittää ja puhdasta luontoa ympärillä runsain mitoin!

Akke-mäyräkoirapoika vähän edempääkin otetussa kuvassaa mäntymetsikössä kiven päällä seisten.

Vieläkin kuva Akke-pojasta mäntymetsässä vieläkin lähempää katse valppaana.

Akke tarkkailee lenkillä seisten kesäkuussa 2012.

Maaliskuussa 2013 on hyvä keli talvilenkkeillä, Akke päättikin seisahtaa tarkkailuun tassuli ilmassa.

Ja lähempääkin katsottuna, kun mäyggytassukka ilmassa Akella.

Helmikuussa 2013 Akke pötköttelemässä omalla alustallaan lelunsa kanssa. Vetolelussa näkyy pienet otokset terävien hampaiden otteista - leikkiä riekkastu on -

Talven aurinko yllättää aina kirkkaudella - myös mäyräkoirankin! Tässä Akke nauttimassa kevätauringosta talvihangella tähyillen etäisyyteen. Kiitos vielä kerran Helimaarit ja Erkki Aken kuulumisista ja valokuvista. Mukavaa kevään jatkoa kesää odotellen koko perheelle ja Akelle toivoopi Päivi-emäntä ja Marko-isäntä.

Karkeakarvaisen Akke-pojan 1,5 v. ensimmäinen jänis Kainuun metsiltä marraskuussa 2011 ja Erkin ja Heli-Maaritin ajotarina!

Tässä Akke-poika ylväänä lenkkireissullaan joulukuussa 2011, poika on myös vikkelä linssin pakenija, joten hankala saada kuvaan poseerausasentoon. Kiitos Heli-Maarit, Erkki ja perhe Aken ensimmäisestä  jänisjahtitarinasta! Hienosti poika on päässyt jujulle, mitä se jäniksen ajo oikeasti on myös mäykkypojan mukaan! Harmi, vain että ne jäniskuvat olivat sen verran huonoja, ettei Heli-Maarit halunnut niitä laittaa. Käpälät leikattin jänteistä talteen Akelta, poika olikin innokkaana vartioinut tassujaan arvokkaan oloisena, myöhemmin laitettiin jänötassulit parempaan talteen - sen verran arvokkaat olivat kapistukset Akke-pojalle 1,5 v -

Tässä ensimmäisen jäniksen ajo ja kaatotarina 27.11.2011 Erkin kertomana ja Heli-Maaritin kirjoittamana:

Aken metsäreissut aloitettiin aktiivisesti jo syyskuussa ja kyllä
koira heti osoitti sen, että riistan hajut kiinnostavat.
Ensimmäisillä reissuilla saatiiin aikaiseksi lyhyitä kiljaisuja ja
ryntäyksiä riistan perään eikä niistä voinut olla aivan varma
saatiinko liikkeelle jänis vai ryntäilikö koira lintujen perään. Ajot
jäivät lyhyiksi ja sitten Akke palasi lähtöpaikalle nuuhkimaan.
Syyskuun loppupuolella päästiin niin pitkälle, että eräällä reissulla
jo päästiin näkemään harmaa jänis ja Akke samassa metsässä
peräjälkeen kulkemassa mutta ongelmana oli se, että Akke ei päästänyt
ääntä kuin aivan muutaman innokkaan kiljaisun alussa. Intoa Akella on
ollut ja kesän lenkkien antaman kuntopohjan myötä ei väsy ole tullut.
Lähes poikkeuksetta Akke on täytynyt hakea pois metsästä kun ei
malttaisi lähteä pois. Akke myös keskittyy hommaansa eikä ole
kiinnostunut silloin muista ihmisistä tai häiriöistä vaan tietää,
että metsällä ei höntyillä.
Lokakuu ja marraskuun alkupuoli jäi hiljaiseksi kun väistimme
hirvimiehiä ja oli muitakin kiireitä niin, ettei metsästykselle
oikein aikaa jäänyt. Marraskuussa pääsimme jatkamaan siitä mihin
jäimme. Sitten eräänä lauantaina kun lunta oli jo maassa ja hieman
ilmassakin niin Akke sai löysi yöjäljet joita se alkoi purkamaan.
Aikansa touhuttuaan jänis saatiin liikkeelle ja koira paineli
suoraviivaisesti tutkan mukaan reilu puolikilometriä ja sitten ajo
pysähtyi hankalaan maastoon. Akke pyöri siellä aikansa ja palasi
sitten lähtöpaikalle. Tämä ajo oli lähtöhaukkujen jälkeen hiljainen
ja isäntä alkoi jo epäilemään josko äänekästä ajoa tuleekaan.
Sitten seuraava päivänä mentiin metsälle. Alku meni perinteisesti,
Akke oli innokkaana hakemassa ja sitten katosi hieman kauemmas, mutta
tutkalla näki, että jokin on kesken. Sitten aivan yllättäen ajo alkoi
ja jänis liikkui hyvin ja koira meni perässä haukkuen säännöllisesti.
Muutama lyhyt katko tuli, mutta ajo jatkui hienosti. Kerran se tuli
jo kohti, mutta sitten kääntyi uudelle kierrokselle. Noin
varttitunnin ajon jälkeen jänis tuli passiin ja kaatui. Akke tuli
hieman perässä ja tiesi heti mitä saaliille tulee tehdä. Otti kiinni
ja ravisteli ja oli niin polleaa poikaa. Antoi kuitenkin saaliin ihan
suosiolla isännälle mutta seurasi tarkkaan ettei se vaan joudu hukkaan.
Tästä on hyvä jatkaa ja toivotaan, että haukkukin alkaa tulla ja
kokemus karttuu sopivien kennelhenkisten jänisten kanssa. 

Tässä kuva akesta ylväänä  ja pitkäkaulaisena lenkillään joulukuussa 2012.

Kylläpä sitä ollaankin tarkkaavaisena tiiraamassa metsään päin...mitähän siellä näkyy - Akke ojentautuu tarkkailuun lenkillään.

Lenkin päätteeksi Akesta oli mukava taas olla normimäykky leikkiä pallon kanssa ja riekkua kotosalla hurjanana.

Akke 1-vuotissyntymäpäivänä 22.6.2011 ja mäykkypojan puuhailujen kuulumisia 

Tässä lähempi otos Akke-pojasta 1-votissynttäripäivänään kiiltävinen turkkeineen, - ONNITTELUMME AKELLE TASAN 1-VUOTTA - Toivovat Päivi ja Marko x 4 pitkänokkaa kotoa ensimmäisenä Imsa-mamma, Selma-sisko, Jössi-velipoikanen ja pentulaatikkoaikojen pentujen leluvaras Pablo-boy!

Akke-poika viralliselta nimeltään Howlow Armed and Ready sai mahtavan kakun synttäripäivänään ahimittavaksi. Nimikin sopii pojalle erinomaisesti, mistä tulee juttua myöhemmin Akke-pojan omille sivuille. Kiitos Heli-Maariit perheineen kuulumisista ja pitkästä kirjeestä sekä kuvista! Onneksi perheen koirafani-pojat olivat vaatineet ehdottomasti pojalle oman kakun ja lahjat kaikkine repertuaareineen, näin pääsi myös mamma-Heli-Maaritkin Erkki-puolisonsa kanssa seuraamaan näitä mukavia höpsö-koira-synttäreitä. Kyllä oli kakku maistunut Akelle hyvin! Onnea Akke 1 vuotta! ja monia pitkiä vuosia eteenpäin!

Tässä vielä toinenkin kuva ihanasta Akesta seisomapuuhissa synttäripäivän kunniaksi.

Heli-Maaritilta tuli pitkä mukava kirje pojan puuhailuista matkan varrella, eli riistäverinen on tästäkin pojasta kehittynyt, aktiivinen liikkuja ihmisten kaverina. Tässä lyhennettynä Heli-Maaritin kertomana Aken puuhailuista:

Akke pojan kuvasatoa ja kuulumisia syksyn 2010 ajalta

Heli-Maarit lähetti Akke-pojan eli Howlow Armed and Readyn kuulumisia ja puuhasteluja syksyn varrelta 2010. Kiitos kovasti mukavista kuulumisista ja valokuvista! Mukava nähdä miten poika on kasvanut sitten pentulaatikkoaikojen luovutuksesta joulukuulle! Puuhaa on riittänyt Akke-pojan kanssa, perhe on käynyt erilaisissa paikoissa akerasti, joten aktivitettiä on Akke-pojusella ollut monipuolisesti! Kuva Akesta kotimatkalla tyytyväisenä autossa Heli-Maaritin ja Erikin kanssa, kylläpä poika näyttää  pieneltä mäyräkoiranpennulta, onhan akke kuvassa vasta 8 viikkoa.

Välillä Akke-pentu sai olla Heli-Maaritin sylkyssä sylivauvana - niin kuin ihmisvauvatkin - , hellyyttä ja huolenpitoa on poika saanut runsaasti, sitä mäykkypennutkin tarvitsevat!

Akke on innokas riksapoika. Perheella on polkupyörän perään kiinnitettävä riksa, mihin Akkekin on päässyt kyytiin pyörän perään kuvun sisään maisemia katselemaan pyöräretkillä. Pienenä pentuna kun ei jaksa mega-pitkiä lenkkejä, voi koko porukka silti pyöräillä yhdessä, pentua unohtamatta sujuvasti riksan avulla. Mahtava keksintö! Hyvä Akke, hienosti oli pojukka ollut reippaana kyydissä, ei paniikkia, ihan tyytyväisenä paratipaikallaan maisemia ihaillen.

Aken lempilelu on kyllä jo risana, mutta tämä oli Aken pentuaikojen mielilelu,  ihanan sininen lintu - vesilinnulta näyttää aivan selvästi lätyskö-räpylöiden kera - tiedä vaikka Akke joskus itse hakee sorsalintuja mökkijärvestä, kun sorsastusaika koittaa, isännän iloksi!

Akke on viihtynyt hyvin perheen Roope pojan kainalossa, tässä kuva kaverusten hetkestä.

Myös perheen nuorin Leevi-poika on heittäytynyt ihan tyynyksi ja alustaksi kaverilleen, jotta Akke-mäykkypoika voi nojata rennosti pienen pojan pehmeän posken päälle. Tämän tilaisuuden Akke-pojuli käytti tietysti hyväksi - mikäpä tässä ollessa - hyvä palvelu näyttää pelaavan mulle aina! - tuumasi pentu-Akke tyytyväisenä.

Ensimmäistä metsäretkeäkin Akke pääsi kokeilemaan heti pentuaikana 28.8.2010, irataallaan tutustuttiin kesämökin metsän mukaviin tuoksuihin, kauas ei lähdetty , mutta oltiin rohkeasti uutta tutkimassa metsämaastoa ja hajuja. Tässä ollaan lähdössä ensimmäiselle metsäretkiseikkaululle.

Metsämökillä on vietetty enemmänkin aikaa, tässä hieno kuva Akesta metsämökillä heijastinliivit päällä 30.10.10. Akke miettii ankarasti otsa kurtussa, - et hei mihinhän tästä lähtisi, kun on niin paljon mielenkiintoista aina täällä  mökillä -

Akelta ei mikään jää huomaamatta, eikä varmasti se, jos isäntä näyttää tekevän lähtöä johonkin. Tässä Akke on käynyt isännän laukkujen päälle pitkälleen, kun huomasi, että nyt se lähtee työmatkalle! Tietysti Akkekin on tyypillinen tarkkasilmäinen pitkänokka eli mäyräkoira, kaikki huomataan heti! Vähän on piipattu ja ihmetelty, miksi isäntä ei ole kotona yötä???!!!!... mutta Heli-Maaritin jämäkästi sanomana, että Erkki on pois nyt - nukutaan - , on Akke-poika reippaasti alkanut sitten itsekkin yöpujamalle ja yöunille tyytyväisenä. Ainahan sitä vähän ikävöidään, kun joku perheestä ei ole laumassa, - tottakait tuumaapi Akke-poika, joka on aina isännän seurana aamuvarhaisella keittiön aamuaskareissa - .

Ensiluntakin ihmeteltiin marraskuun 7. päivänä, kun lumi leijaili hiljalleen peittäen syksyn maastoa alle. Akke on sankon päällä poseeraamassa ihanassa järvimaisemassa talven ensihetkien tullessa Kainuuseekin. 

Joulua on odoteltu, varsinkin lapset, siispä Akkekin pääsi tietysti mukana kuusenkatseluretkelle 5.12.2010 koko perheen kanssa, poika kun on aina valmiina lähtöön. Muutama lumihiutale on leijaillut kuonon päällä - mitähän poika tarkkailee noin valppaana ? -  

Akke kyläilemässä joulushoppailun merkeissä 11.12.2010

Saimme mukavia vieraita Joulun alla, olihan Kainuun perhe tullut shoppailemaan koko perheen kera Ouluun, Akke eli Howlow Armed and Ready aina valmiina mukana tietysti uutena perheenjäsenenä. Jössi-Jörrykkä ja Selma-neiti saivat nähdä velipoikaa telmimisen merkeissä, ja Päivi-emännästä oli todella mukavaa nähdä 7. poika pentuaikojen työnimeltään "Ossi-Osborne" livenä 5 kuukauden iässä, mitä pojasta onkaan kasvanut. Hieno poika-mäykkylihän oli Akesta kasvanut. Heli-Maarit oli käynyt jo Kainuun pelastuskoirayhdistyksen järjestämällä viikonlopun koulutuksessakin viikonloppusession, lauantaina oli ollut yleistä koirasta anatomiaa jne. ja sunnuntaina sitten roduittain, nypittävät rodut demonstroitua trimmausta ja ohjeistusta nypittäviin rotuihin! Hienoa, että näin aktiivisesti on Heli-Maarit perheineen lähtenyt liikkeelle, pentukurssillekkin oli jo ilmoittauduttu, mutta se oli peruttu vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Niimpä Heli-Maarit ja Akke lähtevät keväällä samaiselle kursille! Alla kuva läheltä otettuna kauniista Akesta, poika on kova metsässä liikkuja, mieluusti syöksytään lumihankeen ja nuuskitaan nokka kovana metsän hajuja aina, kun poika käy metsälenkeillä. Ompa Akke-poika käynyt tutustumassa ihan omin päin valvotusti mökilläkin syksyllä ihan pentuna vielä metsäympäristöön itsenäisesti, kauas ei kuitenkaan menty, mutta rohkeana oli poika tutkinut uteliaana metsän mahtavia hajuja ja ympäristöä. Nokkelana poikana, oli Akke kerran lähetenyt pyörän perässä olevasta kuljetusvaunustakin karkuun...kauas ei ehditty kotipihalta, kun Heli-Maarit sai kiinni Aken parempaan talteen. Sen jälkeen Akke kiinnitettiinkin vaunuun kiinni! Akkea ei ole pelottanut tämä ajopeli, vaan poika on tyytyväisenä ollut mukana pyöräilyretkilläkin "vähän paremmissa mäykkykyydissäkin" - perusmukavanhaluisena mäyräkoirana! Kotona on olkkarissakin ihan oma soffa, mihin akke saa mennä milloin haluaa. Pisut tulevat ulos, eipä juurikaan enää sisälle, hienosti on poika opetettu sisäsiistiksi, kuin myös muutenkin koulutettu ja opastettu. Hyvää työtä on perhe ja Heli-Maarit tehneet uuden perheenjäsenen kanssa!

Kuva kauniista mäykkylipoika-Akesta lähempää, kylläpä turkki kiiltää! Hyvin on ruokittu Akke-poikaa! Pojan suosikkeja on mm. kala, se tuntuu Akke-pojan kirsussa mukavalta herkulta, heti haisetaan, kun kalaa on tulossa omaan ruokakuppiin!

Perheen pikku-pojatkin olivat mukana ja innolla hoivaamassa Selma-neitiä, tässä poikien kanssa sylkyssä poseerauskuvassa, kylläpä on pikku pojilla syy hymyssä suin, lapsille koirat ovat tärkeitä kavereita! Ja Selma-neiti oli tyytyväinen, kun sai mukavia pikkukätösten rapsutuksia ja lastentuoksuja sekä hellyyttä osakseen!Tässä Selmalla silmät jo uneen vaipuneena.

Otettiin ryhmäkuvia koko kolmikosta eli sisaruksista, eli vasemmalta lukien "Jössi-Jörrykkä" Howlow After forever, sitten keskellä "Selma" eli Howlow About a Girl ja oikealla "Akke" Howlow Armed and Ready. ja varalta otettiin useampi otos.... Perheen pikku-pojat olivat innokaita avustajia kuvaussessioissa, kiitokset suuret pikku-poijille ja Heli-Maaritille kuvausavustustyöstä!

Jössi näyttää haukottelevan vasemmalla...-eikö tää kuvaus jo lopu??? -

Lähikuvaa sisaruksista Selmasta ja Akesta, muutama kappale!

Selma ja Akke yhteiskuvassaan, tyylikkäästi molemilla kuonot vasempaan osoittaen - kylläpä me mäykyt osataan tietysti poseerata - tuumasivat molemmat Selma ja Akke yhteen mäykkyääneen - on ne tyhymiä noi ihmiset, kun eivät älyä, et kyl me osataan! -.

Saatiimpa vielä velipojista Jössi-Jörrykästä vasemmalla ja ihanasta Akke-pojasta vielä pari yhteiskuvaa ikuistettuna 5 kk iässä.

Kuva Jössistä ja Akesta veljesposeerauksessa.

Akke malttoi seistä hetken parissa kuvassa, hienosti näyttää onnistuvan, eli Heli-Maarit on treenannut kotona Aken kanssa.

Vielä toinenkin seisomakuva Akesta, Akke päätti nuolaista samalla emännän kättäkin!

Välillä piti leikkiä ja kirmailla, kuvassa Selma ja Akke leikimässä. Akke pelästyneen näköisenä, kun Selma uhkkailee vampyyrihampaillaan! - Apuva - sieltä se sisko tulee!!!! - tuumasi Akke.

Toinenkin kuva leikista Selman kanssa. -Näytämpä sullekkin parit kulmarit - tuumasi Akke-poika Selma-siskolleen.

Vielä yksi otos leikkihetkestä siskosta ja veljestä keskenään. Nyt Akke on korvat liehuvassaliikkeessä toinen etutassuli ylhäällä vampyyrialakulmurit näytillä, uuteen hyökkäykseen iloisen leikin hurmassa! Tätä telmimistä voisin itse katsella tuntitolkulla, sen verran hauskaa seurattavaa se on! ;)

Saatiin napattua pääkuva Akesta, poika oli melkeipä liiankin vikkelä, kun kuvia ei ehtinyt oikein nappaamaan...aina liikkeessä...

Välillä Akke-poika malttoi hymyillä sekunnin murto-osasen kieli ulkona.

Leikkien tiimellyksessä piti käydä juomassa kurkunraikastetta kupista ...tässä Akke kieli näkyvissä vilvoittelujuomahetkessään.

Selma-neitikin malttoi juoda, ja sen jälkeen pyyhittiin  huulia kielellä, kuvaan jäi ikuistettuna neidin kieli pyyhkimishommissa.

Akke-mäykkypoika pyysi Jössi-Jörrykkää leikkiin mukaan etutassut ojollaan. ilmaan hypähtäen.  

Vielä toinen otos, kun Akke pyytää Jössiä leikin hurmaan lattialta käsin, - Jössi miettii, että saapahan nyt nähdä alanko vai en??? -  Jössi kysyy Heli-Maaritilta ujona, että - "lähtiskö leikkimään, mitä mieltä olet Heli-Maarit? - 

7. poika eli "Akke" Howlow Armed and Ready lähtee uuteen kotiin 21.8.2010

Heli-Maarit ja Erkki tulivat hakemaan Kainuusta odotettua uutta perheenjäsentä. Perheen pojat olivat flunssassa, siispä pojat odottivat kotona isovanhempien kanssa uutta tulokasta innokkaina. Aika kului nopeasti viimeiset ohjeistukset annettuna ja saatiin mukavia kuvia viime hetkiltä uuden perheen omistajista ja 7. pojasta Ossista, nykyiseltä kutusumanimeltään Akke. Akke-mäyräkoirapoika pääsi mukavaan kotiin, metsästykseen pentu pääsee tutustumaan kuin myös mejä-harrastukseen ja ehkä vielä näyttelyhommiinkin! Puuhaa tulee perheellä olemaan mukavan kaverin kanssa ja yhdessä koko perhe voi viettää mukavaa mökki-aikaa ihanan mäykkylipojan kanssa lähellä luontoa lähiympäristöä tutkiskellen kauniissa Kainuun maisemissa! Siellähän Mamma-Imsakin käy metsillä jänösiä ajaen, mahtava ympäristö ja riistarikas maasto, toivotaan vielä metsäkauriinkin kannan kasvua, josko vielä joskus saataisiin metsäkauriskin ajosta! Kaikkea hyvää toivottavat Päivi ja Marko uudelle perheelle ja tulokkaalle mukavien harrastusten parissa! Hienosti poika-Akke osaa jo kuulemma jäädä kiltisti kotiin ilman mitään valitusta yksin, kun Heli-Maarit saattelee ekaluokkalaisen ja vanhemmankin pojan koulutielle! Tarpeita on opeteltu ahkerasti ulos, eikä mitään hirveää tuhoa ole kotonakaan sattunut. Akke-mäykkypojuli on iloinen ja hyväntuulinen sekä erityisen perso kuulemma kalalle!Erkki-isäntä 7. Ossi-pojan kanssa ja seurana muu lauma luovutuspäivänä.

Perhe yhdessä pihalla tarkkailemassa 7. Ossin aituussa oloa.

Lähikuva Heli-Maarititsta, Erkista ja 7. pojasta, näyttää pojalla haukotuttavan ja kieli on ulkona.

Vielä toinenkin kuva koko perheestä, tässä Ossi-pojunen pussailee kovasti  uutta emäntää Heli-Maarittia.

Edelleen kuva kolmikosta ja 7. Ossi-pojun kieli ulkona - eiköhän vielä pussailtaisi- ihana tämä poika, iloinen vesseli aina hymyssäsuin hyvätuulisena joka paikkaan menossa...kuten riekkumassa olohuoneen verhoissa.

Vieläkin  kuva 7. poika Ossista ja Heli-Maaritista ja Erkistä - 7. pojalla ja Heli-Maaritilla  molemmilla hymyilyttää...

Vielä yksi kuva piti ottaa, kun laikki kuvauskohteet niin pentu kuin omistajatkin olivat kuvauksellisia - 7. poika ei heivillä luovuta - eiköhän oteta vielä yhdet pusut- pyytää 7. pentu Ossi kauniisti.

Lähikuva ihanasta 7. pojasta Ossista ihanan lutuinen ja iloinen pentu.

Lopulta Imsa-mamma halusi jättää jäähyväiset pienokaiselleen 7. pojuli-Ossille eteisessä ennen lähtöä. Imsa-mamma haki pentua tälläkin kertaa, mutta emännän ja isännän tukemana ei jäänyt murehtimaan, vaan virkistyi iltaa kohti. Onhan omasta pennusta luopuminen ainakin näin huolehtivalle äidille iso menetys, siispä tuki ja turva oli tälläkin kertaa Imsan tukena, mistä Imsa-mamma hyvin toipuikin.