A-PENNUT

Imsan synnytys käynnistyy 21.6.2010 klo 06.41

Imsan - Undimoon Imsan synnytys käynnistyi lämpöjen laskun myötä alle 37 astetta 21.6.2010 klo 06.41. Niimpä Päivi-emäntä jäi tietysti tarkkailemaan tilannetta ja olemaan tukena ja turvana Imsalle. Avautuminen käynnistyi hitaasti, niimpä soitto Undimoonin kenneliin illalla, kun aamusta asti käynnistynyt synnytys ei näyttänyt edistyvän. Lähdettiinkin neuvojen saattelemana pienelle kävelyretkelle rauhalliselle alueelle pois taajamasta eli Imsan mielipaikalle metsään tietysti.

Kuvassa Marko ajopuuhissa ja synnytyksen käynnistyksellä autolla.

Imsa ihmetteli häkissä, että - mihinhän sitä nyt ollaan matkalla? -.

Kävelimme metsäautotietä pitkin tarpeetkin tehtiin ja tutkailtiin maastoa kolmistaan. Jonkin ajan kuluttua Imsa huomasi kesken synnytysavauksen mielenkiintoista metsässä. Käki oli tullut kukkumaan kelohonkaan.

Siispä otettiinkin muutamat ajohaukut, eihän sitä mäyräkoira mitään riistavietilleen voi, edes kesken synnytykseen valmistautumisen. Kuvassa Imsalla ajohaukut päällä. Imsa on tarkka havainnoija aina, kun olemme metsässä kaikki kuullaan ja nähdään.

Vielä toinenkin kuva haukusta.

Lopuksi kuva kauniista odottavasta äiti-Imsasta synnytysmetsälenkillä.

Synnytysvuorokausi vaihtuu tiistaiksi 22.6.2010

Lenkki ei tuottanut toivottua tulosta, joten soitto päivystävään eläinlääkäriin. Matka jatkui Oulun päivystävään eläinlääkäriin, mihin pääsimme kolmen päivystysleikkauksen jälkeen 01.00 jälkeen yöllä.

Imsa odottaa kuvassa Markon kanssa toimenpidehuoneeseen menoa. Taustalla luovan ja lahjakkaan persoonan Miina Äkkijyrkän taidetta isoina lehmänkuvina, kauniita ovat, hyvä valinta julkitilan tauluksi juuri eläinlääkäriasemalle!

Imsa on kuvassa asetettu ultrakuvaa varten. Tarkisteltiin pentujen tila, kaikki hyvin sikiöiden syke normaali ei huolta sen puoleen. Myös sisätutkimus tehtiin. Joten lähdettiin kotiin odottelemaan synnytystä. Olimme sopineet, että jos mitään ei tapahdu, voin onneksi ottaa uudelleen yhteyttä klo 10.00 aamulla. Synnytys käynnistyikin yllättäen. Imsa sai olla vapaana omassa huoneessaan ja avasin vielä häkikinkin auki, jos neiti sinne haluaisi mennä. Myös pentulaatikko oli käytössä. En halunnut laitta Imsaa ahtaalle, synnyttäköön missä kokisi sen parhaaksi, koirahan siinä oli synnyttämässä enkä minä.  Imsa tulikin yllättäen viereeni patjalle ja siinä me kuulosteltiin supistuksia ja pentujen potkuja samanaikaisesti varahaisina aamuntunteina. Jännästi pennutkin potkivat omaan mahaan ja supistuksestkin tuntuivat selvinä. Tuntui hienolta, että minä koiran omistajana olen kuitenkin tärkeä Imsalle, Imsa kuitenkin on vain koira. On normaalia, että kokemattomat koira-nartut hakevat turvaa omistajistaan, jos kontakti on olemassa. Varhain aamulla nousin ylös ja huomasin, että lapsivedet olivat tulleet runsaina vuoteeseen. Imsa siirtyikin oma-aloitteisesti tuttuun ja turvalliseen pentulaatikkoonsa. Yhtä-äkkiä synnytys alkoikin työntöinä ja ensimmäinen pentu haukkoi ensimmäiset henkensä klo 07.15 Päivin avustaessa Imsaa. Hetki on ikimuistoinen, hyvän puhelinohjeistuksen saattelemana tilanne sujui hyvin. Kului 15 minuuttia, sitten tuli jo toinenkin pentu maailmaan. Kätilö-gööttiemäntä Tuija saapui hätiin ja otin vastaan hänet vastasyntynyt 2. pentu pyyhkeineen napanuorineen ja jälkeisineen. Viimenen 7. pentu syntyi sitten 11.24 ja mamma-Imsan valtava urakka oli takana. Imsa ei valittanut kertaakaan koko synnytyksen aikana mitä suuresti ihmettelen, täytyy neidillä olla lujat hermot! Hyvä Imsa! Imsa-mamma synnytti 2 tyttöä ja 5 poikaa.

Kuva ensimmäisestä vastasyntyneestä pojasta ja mamma-Imsasta pentulaatikossa. Vielä odottaa 6 pentua syntymäänsä. Tässä vaiheessa ei vielä tiedä miten kaikki käy! Synnytyksen lomassa Päivi kuitenkin ehti ottaa kuvan ensimmäisestä kultapojasta ennen göötti-kätilö Tuijan saapumista. Jotenkin Imsan olemuskin on äitiyden myötä muuttunut, on selvästi hellä ja hoivaava äitihahmo. Aikoinaan astutusta suunnitellessa totesin Imsan ollessa 2-vuotias, että täysin kypsymätön ja liian nuori äidiksi! Onneksi tarkkailin tilannetta, ja kun aika oli hyvä, voitiin hyvällä mielellä suunnitella tulevaa astutusta.

Howlow A-pennut ensimmäinen vuorokausi elämän taipaleella 23.6.2010 on alkanut

Pennut on merkitty ja havainnoitu yksilöinä, jokaisen pennun painoa ja elintilaa seurataan tarkoin. Tietyt erityispiirteet on merkitty heti syntymän jälkeen.Alla kuvia Howlow kennelin A-pentujen ensimmäisestä elinpäivästä.

Howlow A-pennut kaksi päivää vanhoina 24.6.2010

Imsa-mamma on ollut hellä ja tarkka huolehtija, pyllyt on pesty huolella ja ruokaa on pennuille tarjolla. Hieman tulee ruuhkaa syömäpuuhissa, mutta kyllä jokainen löytää itselleen nisän ja ruokaa. Kaivautumallakin pennut pääsevät kätevästi alimmille äiti-Imsan nisille syömään.

Neljän karkeakarvaisen mäyräkoiranpennun hännän samansuuntainen ojennus.

Imsa tarkkaavaisena pentujen kanssa, yksi pennuista nukkuu rauhallisen näköisenä kyljellään.

Pienokainen läheltä kuvattuna.

Hellästi pestään pylly puhtaaksi.

Imsa-mamma kaulailee kultapojan kanssa. Kultapojalla on tapana kömpiä usein äidin kaulalle sykettä kuuntelemaan, kun on ensiksi syöty maha täyteen hyvää maitoa. Kultapoika on saanut äidinperintönä saman kaulailutavan, minkä Imsakin on saanut aikoinaan itselleen. 

 Howlow A-pennut 3 päivää vanhoina 25.6.2010

 Pennut punnitaan päivittäin kaksi kertaa kasvun seuraamiseksi. Ensimmäinen elinviikko on herkkää aikaa, kun pennuille ei ole vielä kehittynyt omaa lämpöjärjestelmää. Huoneen lämpötilan pitää olla 23 astetta eikä pennut kestä vetoa. Myös puhtaudella on suuri merkitys, meillä vaihdetaankin aluset kaksi kertaa päivässä, vaikka Imsa-mamma syökin pentujen tarpeet. Myös emoa huolletaan ja tarkkaillaan ja pesulla käydään säännöllisesti. Punnitusvuorossa on pentu nro 5. poika. 5. pojan syntymään liittyy hauska tarina. Poikapentu oli puoliksi ulos syntyneenä, osin vielä synnytyskanavassa kiinni, kun se haukkasi elämänsä ensimmäiset henkäykset sikiökalvon rikkontuessa. Samalla hetkellä Päivin sormi oli suun lähettyvillä valmiina avustamaan pennun syntymistä, kun pienen poikapennun pieni suu napsahti kiinni ja Päivin sormi jäi pienten ikenien väliin - ai nytkö sitä jo heti purraan - totesi emäntä. Pieni 5. poika päästi välittömästi kimeät ajohaukut perään.

Kuvassa temperamenttinen riistanvärinen 5. poika punnittavana. Pojalla on aina tapana punnituksen yhteydessä haukkua kimakat haukut.

Imsa-äitikin malttaa syödä, näyttää olevan tarjolla hirvenlihalientä, jauhelihaa, papanoita ja kanamunaa. Ruoka maistuu hyvin emolle.

Pennut syöntipuuhassa

ja vieläkin syödään..

Imsa keksi itse keinon, millä kohdun supistusten aiheuttamaa kipua voi lievittää. Imsa-mamma hoksasi - tuossapa hyvä laatikko missä voin kuopia oikein kunnolla -. Myös kuljetusboxi on ahkerassa kuopimiskäytössä, siellä on hyvä myllätä mielin määrin niin paljon kun haluaa. Imsa osaa siis varoa luontaisesti pentuja, kun käy kuopimassa pentulaatikon ulkopuolella, hyvä niin.

Emon tarkkailua

Imsa ja pennut

Pesupuuhissa

Viisikko pötköttelemässä unten mailla, tyytyväisenä nukutaan mahat täynnä.

Kaksikko unten mailla, näyttää nukuttavan makeasti.

Lähikuva pienestä mäyräkoiranalun päästä unten mailla.

Kaksin on hyvä nukkua lähekkäin.

Karkeakarvaisen mäyräkoiran Undimoon Imsan Howlow A-pennut 4 päivää vanhoina 26.6.2010

Imsa-mamma pötköttelee pentujensa kanssa.

Lähikuvia karkeakarvaisen mäyräkoiran pennuista.

Ensin ruokailaan, osa pennuista on jo syönyt. Seuraavana vuorossa pesuvaihe, kaikki seitsemän pentua pestään vuorotellen ruokailun päätteeksi. Syöneet ja pestyt pennut ovat vaipuneet unten maille. Osalla on ruokailu vielä kesken.

Imsa-mamma läheltä otetussa kuvassa niin äitimäisenä.

Kun kaikki pennut ovat syöneet ja emo on pessyt ne, on aika äidilläkin ottaa pikku nokoset ja levätä välillä - On tässä melkoinen homma, kun on noin paljon noita pentuja huolettavana - tuumaapi Imsa.

Sama kuva vähän eri valossa.

Ja vaakatasossa.

Karkeakarvaisten mäyräkoirien isä Brunon - Welmu Weli Xavierin ja emä Imsan - Undimoon Imsan Howlow A-pennut 5 päivää vanhoina 27.6.2010

Tänä päivänä sunnuntaina 27.6.2010 Howlown karkeakarvaisten mäyrkoiran pentujen ollessa 5 päivän vanhoja, oli isä-Bruno kisamatkalla siellä kaukana Tanskanmaalla. Turhaan ei Bruno-poika reissanut Bertta-neidin, Mirkku-emännän ja Erkki-isännän kanssa kauas merten yli pitkiä teitä ajellen kohti määränpäätä. Tuliaisiksi Bruno-isä sai Maailman Voittaja 2010 tittelin maailman kauneimpana karkeakarvaisena mäyräkoirauroksena, kyllä nyt kelpaa pojan kulkea "rinta rottingilla" ja mäyräkoirannokka pitkänä lenkeillä. Kyllä se nyt on mäyräkoirakakun paikka, hyvillä täytteillä ja kuorrutuksella varustettuna Brunolle!

Samaan aikaan Imsa-emo hoivasi pienokaisiaan ja piti tietysti "mäyräkoiranpeukkuja" Brunolle.  

Pennut syöntipuuhissa.

Ja lähikuvia.

..edelleen läheltä karkeakarvaisten mäyräkoiranpentujen kuvia

7 mäyräkoiraa, 2 tytön ja 5 pojan kasa.

Imsa-mammakin uskaltautui pistäytymään ulkona hiukan pidemällä vetreytyslenkillä - täytyy tässä alkaa jo pitää kunnostakin huolta, kun kaikki aika menee pentuja hoivaillessa - tuumasi Imsa ja lähti Marko-isännän kanssa eka kerran vähän kauemmaksi kodista ulkoilemaan. Takaisin palattiin pirteänä ja mieli virkeänä. Imsa seisoo ulkoilun päätteeksi eteisessä.

Imsa-mamma ottaa rennosti pentujen kanssa pitkulaisena. Yksinäinen vuoristokiipeilijä matkalla yli vuorten ja laaksojen eli mamman pään ;)

7. poika vuoristokiipeilyllä emon kaulalla, samalla saa sen mukavan sykkeen tunnun emon kaulalta.

Kokoeroa on , emon isokorva ja 7. pojan pikkukorva.

Hellää emon tutkailua.

Pentujen syönti ja puhtaanapitokierrokset jatkuvat. - Kyllä se tuo emäntä-Päivi pääsee paljon helpommalla kuin minä, sen kun ei tarvitse kuin laittaa päälle se hyrisevä lotrauskone puhdasta tulee - tuumapi Imsa-emo, hellä ja tarkka huolehtija.

Emon kirsu ja kasa, sen perusteella voi päätellä tarkemminkin pienokaisten koon.

Karkeakarvaisen mäyräkoiran Undimoon Imsan Howlow A-pennut 6 päivää vanhoina 28.6.2010 ja Imsa-mamman 3,5-vuotissyntymäpäivät

Perinteinen syntymäpäiväkakku leipaistiin 3,5-vuotiaalle mamma-Imsalle pari päivää jälkikäteen. Imsa on syntynyt joulukuun 26. päivänä v. 2006. Synttärilelutkin olivat jääneet ostamatta synnytystä odotellessa. Mutta ei hätää, lainattiin Howlow A-pentujen leluvarastosta vinkulelu mamman iloksi.

Kakku näytti tällä kertaa tältä. Pablo-boy sai tietysti myös oman kakkunsa.

Imsa seisoo kahdella jalalla ja kurottautuu ihanaa synttärikakkua syömään.

Näyttääpä maistuvan kakku Imsalle tälläkin kertaa.

Pablo-boykin nautti kakkunsa omalla puolellansa, nyt tosin ilman Imsan syöntiseuraa, mitä vähän kummasteltiinkin pää kallellaan.

Lähikuvia Howlown karkeakarvaisista mäyräkoiranpennuista kuuden päivän ikäisinä. Ensin Imsa-mamma huoltohommissa.

Ja lähikuvia pienistä karkeakarvaisista mäyräkoirista. Pienet ovat korvat kuuden päivän ikäisillä karkkaripennuilla.

Välillä ollaan uten mailla lähekkäin, pienet suupielet rutussa.

Pentu syvässä unessa.

Pentujen nukkumista pitkin ja poikittain rykelmässä.

Syntymäpäiväsankarista otettiin muistoksi myös pari lähikuvaa.

Ja toinenkin kuva sankarista.

Imsa-mamma sai lahjaksi vinkuvan sian, millä maltettiin leikkiäkkin hetki perinteiseen vinkutyyliin pentulaatikon kupeessa. Pablo-Boy mietti vinkuen ja odottaen omaa pakettiaan olohuoneen puolella, että - ai nyt Imsa sai lahjan, missä minun pakettini on? -Aikamme kuunneltuamme, kävimme hakemassa Pablolle leluvarastosta myös oman lahjan "yllättäen" vähän erilaisen vinkupallon. Piukkahuuli-Pablon ilme kirkastui, kun avattavaksi tuli lopultakin ikioma paketti. Leluja vinkuteltiinkin perinteisesti innokkaina tovi, onhan mäyriksistä aina  mukava leikkiä välillä leluillakin. Sen verran tärkeä uusi vinkupossu oli Imsalle, että se piti tietysti ottaa 7 pennun viereen pentulaatikkoon - Joku voi tulla ja viedä arvokkaan lahjan pois minulta - tuumasi Imsa.

Kuvassa kaksi mäyräkoiratyttöä ja viisi mäyräkoirapoikaa sekä se uusi vinkupossu, kaikki melkein samankokoisia.

Kuvia Imsa-mammasta, pennuista ja vinkupossusta.

Lähempää otettu kuva

Imsa-mamma valppaana. Äitiys on tuonut tietyn arvokkuuden Imsan olemukseen, sitä ei voi olla huomaamatta. 

Välillä pötkötellään pitkulaisena rennosti pentujen kanssa.

Lähempää otettu kuva pötköttelystä, Imsa-äidin päätä kehystää kahden mäyräkoirapennun päät, kuonon alla yhden selkä.....ja tietysti uusi vinkulelu! Tärkeä sekin Imsalle...

Pari lähikuvaa nukkuvista karkeakarvaisista mäyräkoiranpennuista.

Ja vielä toinenkin kuva.

Imsa-äiti ja nukkuvia pentuja seitsemän kappaletta...sekä uusi muovinen porsaskin on mahtunut joukkoon sulassa sovussa.

Lähempää otettu kuva nukkuvista pennuista ja mamma-Imsasta. 

Välillä käydään syömässä, jotta jaksaa taas nukkua. Pennuilla on voimakas imukyky, näyttää tälläkin pienellä olevan posket lommolla ja huulet ihan törröllään ja voimakas imu, jotta saadaan kaikki arvokas ravinto varmasti talteen pieneen mahalaukkuun.

Imsa-mammakin malttoi ottaa pienet unet ja levot, kun pennut olivat syöneet ja käyneet untenmaille. Näin mukavasti vietettiin Imsa-mamman 3,5-vuotissyntymäpäiviä kuuden päivän ikäisten karkeakarvaisten mäyräkoiranpentujen .....sekä muoviporsaan kanssa kennel Howlowssa. Melkein viikon ikäisten pentujen matka elämäntaipaleella jatkuu hyvin;)  

Karkeakarvaisen mäyräkoiran Undimoon Imsan Howlow A-pennut 7 päivää vanhoina 29.6.2010 

Imsan seitsemän päivää vanhat karkeakarvaisen mäyräkoiran pennut seitsemän koiran rykelmänä. Koiria on yleensäkkin vaikea kuvata, näitä varsinkin, kun liike tulee samanaikaisesti, ei meinaa saada kunnon otoksia ollenkaan. Valo ei aina riitä, siispä ylimääräistä valotustakin joutuu käyttämään apuna.

Toinenkin kuva kahdesta tytöstä ja viidestä poijasta. Pentulaatikon alustan vaihdon yhteydessä pennut siirretään puhtaalle alustalle odottelemaan, kun Päivi-emäntä ottaa likaisen pois, vaikkei se vielä likainen olekkaan. Imsa-mamma on mukana myös vaihtopuuhissa. Nyt on jo totuttukkin paremmin punnitukseen, kun Päivi huomasi, että järkevämpi punnita ihan laatikon kupeessa tarkkojen Imsa-mamman silmien alla. Pennut inisevät ja vikisevät punnituskuppiin joutuessan, tällöin mamma-Imsa heti huolestuu ja tarkkailee tilannetta. 5. poika varsinkin on kova ajohaukkuja aina, temperamenttia pojalla riittää. Myös isommat jyskyt pojat 6. ja 7. ovat protestoineet punnitusta pikku-haukuin. Nyt on siirrytty jo astetta isompaan kuppiin, kun pennut eivät enää mahtuneet entiseen.

Lähikuva nukkuvasta pienokaisesta. Mäyräkoiran vaalea nokka johtuu punaisesta pigmentistä, mikä kyllä tummuu kasvun myötä mustaksi. Aikoinaan Pablo-boy, perheemme punainen karkeakarvainen uros kun on, nokka oli katsastusreissulla osittain punainen neljän viikon iässä,  mutta oli jo musta, kun haimme Pablon kotiin.

Nukkuva pienokainen. Herkkää pennun kauneutta vain seitsemän päivän ikäisenä.

Imsa höristelee korvia, ruohonleikkurin ääniä taustalla. Osa karkeakarvaisen mäyräkoiran pennuista nukkuu ja osa syö.

Imsa-mamma rennosti syöttöpuuhissa. Pennut syövät aina herättyään, kaikille on riittänyt maitoa runsaasti ja kasvukäyrät ovat nousseet hienosti. Tähän asti kaikki on sujunut erittäin hyvin.

Yhdellä pennuista on lentoliitäjän asento syömisen lomassa, molemmat tassut sojottaen vaakatasoon. Hyvin näyttää silti syöminen onnistuvan tässäkin asennossa.

Lähempääkin otettuja syöntikuvia pennuista.

Syöntipuuhat jatkuvat..

Välillä ollaan sikin sokin kaikessa sovussa.

Imsa-mamman tissin korvikkeeksi käy myös veljen jalka ;)

Lähempääkin kuvattuna

Karkeakarvaisia mäyräkoira-veljiä voi käyttää kätevästi myös makuualustana, lämpöä ja pehmeyttä riittää.. 

Pennut iltasyönnillä ennen punnitusta Imsa-mamman kanssa. Sen jälkeen on hyvä käydä nukkumaan.