Mäyristen kotipuuhaa

Nyt on avattu uusi linkki Howlow Kennelin omien koirien kotipuuhasteluille, kun kuvia ja tarinoita on pajon, eli kku "Pablosta" Evenings´s Little Bearista, uros, kkn "Imsasta" Undimoon Imsasta, narttu , kkn "Selmasta" eli Howlow About A Girlistä, narttu ja kku "Jössistä" Howlow After Foreveristä, uros.  Täältä löydät jatkossakin perheen omien koirien kuulumisia kotirintamalta. Viitymisiä uuden linkin myötä. Päivitetty 24.4.2011. Tässä vanhempia juttujuja aluksi.

Uiminen on meidän mäykkyjen nelin kappalein mukavinta hupia vapaa-aikana - mitä mäykkylit tietävät - leikin ja riekkumisen jälkeen...

Jössi-poika 11 kuukautta nuorena miehenä nautti pää koholla kesäkuun 2011 iltauinnista hellepäivän kunniaksi.

Jössi pää lähempääkin kuvattuna uintihetkessään - Ihana poika Jössi on - tykkää Päivi & Marko  

Tonenkin otos, poika ihaninen silmineen mäykkykäsivarsisyvyyksissä nauttien ihanasta vilvoitteesta soramonttureisullaan.

Saatimpa napattua kuva uimisestakin sivustapäin - näyttää Jössi olevan tohkeissan uinnin tiimellyksessä nauttien ihanasta mäykkykesästään.

Marko ja Unimoon Imsa Howlow A-pentujen äiti valppaana tarkkaillen ympäristöä, sitten punainen leijona eli Pablo boy 9,5 vuotta ja Jössi rannalla uintireisulla kesäkuussa 2011.

Jössi-boy kävi välillä nuuskaisemassa kirsullaan vesissä rantakasvillisuutta - kylläpä haisee hyvälle nämä lehtipuun lehdet - tuumsai pikku-Jöpe 11 kuukautta  nauttien uimareissustaan.

Uimisen päätteeksi Jöpe päätti vähän ravistella turhia vesiä turkista pois, äitinsä rinnalla eli Imsa-mamma tarkkailee ympäristöä.

Ja edeellenkin kuva pärskäyksistä - No eikö se vesi jo lähde vähemmäksi turkista - tuumasi Jössi-Jöpe-Jörrykkä-poika.

Imsa-mammalla alkoi janottamaan - siispä kulaus raikasta pohjavettä  suuhun- jossi tarkkailee ympräistöä.

..edelleen nyt jössi jo tarkkaavaisempana haistellen ja tarkkailen lähimaastoa valppaana eteenpäin - Imsa-äiti ajatteli et - Mitähän se nyt haistaa onko riistaa lähettyvillä juomapuuhissa ? - Tarkkaillen syrjämäykkysilmällä tilannetta vaaleanpunainen kieli ulkona vedenjuonnissa  uintinsa lomassa -

Jössillä räsäht silmät kiinni ja Imsa edelleen vaalenapunaisine kielineen tarkkailee tilannetta...

Nyt Jössi tarkkailee jo nokka pitkällä matkojen päähän - mikähän siellä haisee ? -

Helteinen touko-kesäkuu antoi inspiksen varmasti jokaisessa koiraperheessä lähteä porukalla uimaan myös emännät ja isännät tietysti. Niimpä tietysti meilläkin nelin kappalein viihdyttiin  paikallisilla pohjavesi-soramontuilla nauttien täysin siemauksin uimisesta! Onneksi on näitä uimapaikkoja koirillekkin! Eka kuvassa Imsa ui Markonsa kanssa innokkaana ja muut ruikuttavat rannalla....haukkuvat ...siis...

Edelleen uimisen riemua Imsan ja Marko-isännän kanssa

Ja vieläkin otos parikon uimasessiosta

Välillä pärskyteltiin kovastikkin..kaikki ei tullut taltioitua sen verran on hankala kolmea koiraaa pitää ja kuvata samanaikaisesti, mutta jotain sentään talteen saatiin...

ja lähempikin otos Imsa-mammasta ja Markosta uimapuuhista, kyl näytti olevan mukavaa.

Tyylinäyte Jöpe-Jössi Jörrykan uinnista Markon ka.

Kyy onneksi jo kuolleena tiellä - niitä riittää täällä Oulun seuduilla turhankin tiuhaan!

Pablo nuorukainen 9.5 vuoden iässä rinkunsa kanssa vesileikkien innostamana- aivan ihana tapaus tämä silmäteränen!!! - Tuumaapi molemmat Marko ja Päivi -

Pablo liikkeesä rakkaan RINKU-Rinkunsa kansa vesillä!!! Leikin hurmaa ja innoitusta!

Rannalla pällistelevät Selma-neiti, Imsa ja Jössi!

Imsa-mamma rakastaa uimista siispä tässä neidin simmailukuvasatoa...

...ja lähempääkin otettuna Imsa-mamma uintipuuhissa, minkä myös on periyttänyt hyvin Howlow A-pennuilleenkin...

Nyt oli jo aika nähdä vähän miehisempääkin uintityylia kaksin kappalein eli kuvassa Marko-isäntä JÖssinsä kanssa lähdössä uintiretkellensä. Jöpen häntä on todella kätevä "mela" uinnin pärskeessä pojukka käyttääkin sitä usein vauhdin saamiseksi ;) tai sitten muuten vain intoutuneena uintisessiostaan - aivan upana uimari-nuorukainen Jössi on - tuumaapi Päivi-emäntä.

Hei Marko!- Annappa kalliolle tietä, et täs pääsee TOSI-MÄYKKY JÖPEKIN jo lepään välillä KALLIOLLE! - Näin nämä molemmat Howlow A-pennut tekevät - eikä kyllä ole opetettu - pitää aina pyrkiä KALLIOLLE - eli hartioille- VIILAMAAN - eli lepäämään uinnin lomassa. Jokunen naarmu on siis jäänyt  muistoksi Markolle ja Päiville, kun Howlow A-pennut Selma-Seekkunainen ja Jössi-Jörykkä ovat viilanneet hetken hartioilla...mutta ei se meitä haittaa. Tärkeintä kun on se, että koirilla ja kuin myös meillä ihmisillä on hauskaa!

Lopulta kuivateltiin - isäntä-Marko ja Jössi uinnin päätteksi kuivattelemassa ja levähtämässä rannalla- ja ihana kesä jatkui vaan helteisenä.

Lokakuista mökkeilyä ja uimista - kylmä ei pelota Howlow A-pentuja uimisen riemusta!

Lokakuusa on mukavaa aikaa olla ja nauttia kauniista syksystä mm. tarkkaillen lähiympräistöä. Kun viljat on kerätty jää peltoalue ruokoineen ja tippuvine vijoineen maittavaksi ateriaksi etelänmatkaajille , tässä tapauksessa joutsenperhe poikueineen oli jäänyt syömään arvokkaan ravinnon tulevia lentojaan ajatellen! Ihanan valppaita näyttivät isä ja äitijoutsen olevan vielä harmaan pentusulkasadon omaavan poikasensa suhteen. Tarkkaan pidettin silmällä jälkikasvun tekemisiä ja lähiympäristöä kuitenkin vartioiden.

Mäyräkoirakatras viihtyi hyvin ulkonakin tässä ikuistettuna koko kolmikko Imsa-mamma, Jössi ja Selma, Pablo nuuhkii taustalla punaisena mäykkynä.

Aamulla on ihana vain pötkötellä aamupisujen jälkeen.Tässä Jössi, Pablo-boy ja Imsa-mamma aamuisessa ihanassa nautinnossaan pötköttelemässä ja nauttimassa kiireettömästä aamusta palvelijoiden kera, Marko taustalla. Kyllä koirat tietävät varsin hyvin milloin viikonloppu on koittanut!

Selmastakin saatiin ihme kyllä lokoilukuva, Selma nauttii jakamattomasta huomiosta varhaisin aamun hetkin.

Sitten oli jo aika lähteä aamulenkille Oulu-joen varteen. Tässä koko kolmikko Imsa-mamma, Jössi purren vähäsen hihnaa ja Selma taustalla et Marko.

 Tässä Marko virneessä katraan kanssa, iloisia ollaan vaikka koiria on paljon...Pablo-boy erityisen valppaana - ja Jöpe innokkaana kieli pitkällä..

Yllätykseksi suureksi, päätivät niin Imsa-mamma, Jössi kuin Selma-seekkunainenkin ottaa pienet lokakuiset uintihetket.  Selma oli se ensimmäinen joka meni uimaa hyytävään jokeen ja muut perässä seuraten. Kauaa ei kuitenkaan kylmyyden vuoksi tällä kertaa uiti, kuten tavallisesti uidaan kesällä.

Lähmpikin kuva Selmasta uintipuuhissaan lokakuisessa Oulu-joessa.... - on ne vaan hulluja noi pennut - tuumasi Päivi-emäntä- ja kyl on emokin himouija.....tässä kylmyydessä???

Telkkäparvi oli käynyt kivillä - niimpä Imsa-mammakin oli valppaana...omakuvansa silhuettina joenpinnassa melko tyynellä joenpinnalla.

Ja toisinpäin sama, aika tarkkaa kuvaa - hauska katsoa toisinkin päin - kokovartalokuva heijaustuen oikeaksi mäykyksi.

Pablo-boykin tarkkaili joen toiselle puolelle, kun näytti olevan mielenkiintoista liikkuvaa otusta siellä... 

 Pablo-boy 9,5 vuotta 10.6.2011 ja synttärihumua!

Karkeakarvainen mäyräkoirauroksemme "Pablo" Evening´s Little Bear täytti hulppeat 9,5 vuotta! Muistojen kunniaksi päätti Päivi-emäntä töistä pyörällä polkiessaan poimia voikukkia synttäriseppeleen kunniaksi. Synttäreitä olivat innokkaina viettämässä myös muut perheen koirat eli "Imsa-mamma" 4,5 vuotta Undimoon Imsa ja pentunsa "Selma"-narttu Howlow About a girl ja "Jössi"-uros Howlow After Forever 11 kuukautta molemmat. Tässä Pablo ja kielen livautus kesänurmella seppele kaulassaan niin ihanana pojusena! Onnea Pablo varttuneen miehen iästä 9,5 vuotta! Pablo on erityisen rakas mäykkykoira meidän perheessä ekana koirana!

Tulihan noita kuvia ikuistuttua muutama sata ja siitäpä onkin sitten hankala valkata jotakin...No tässä Pablo tähyilee alkukesän maisemissa ylpeänä seppele kaulassaan ONNEA PABLO 9,5 vuotta toivottavat molemmat lämpimästi Päivi ja Marko.

Piti vanhojen muistojen kunniaksi seisottaa Pabloa kahdella takajalalla, Pablohan on vielä erittäin leikkisä ja vetreä ikiliikkuja, niimpä niin onnistuu helposti vielä kahden jalan voimalla kurkotus namia kohden tietysti! Lihaskuntokin on hyvällä mallilla ja kestävyyttä riittää! Toivottavasti vielä monia vuosia!

No välillä piti tietysti poseerata - tyhmää hommaa - ajatteli Pablo-boy, mutta emäntänsä mieliksi malttoi kuvauksellisena viipyä hetken vähän niikuin poseeraten...nurmella

Perinteinen synttärikakku leipaistiin taas nopeasti kaikkea kauniin kesän koristeita hyödyntäen, kaikille neljälle oli oma kakku. Jauhelihaa, kermaviilikuorrutus, papanoita, sylttyä ja koristeina paistettua maksakuutiota kukin ja kynttilän kera.

Sitten piti jo leikkiä uuden synttärilahjan eli tietysti pallon kera takapihalla juosta kirmaillen - tässä Pablo 9,5 vuotta juoksun ja leikin huumassa päivän kunniaksi. Pallo leijailee edessä nippa nappa Pablon kuonon edessä mukavassa tilannekuvssa.

Saatimpa jopa koko nelikko yhtäaikaisesti leikissä samaan kuvaan eli vasemmalta lukien Imsa-mamma, sitten päivänsankari Pablo, Selma-seekkunen ja Jössi-Jörrykkä. Hauskaa näytti koirilla olevan. - kohta se on jo mulla- tuumasi Pablo-boy seppele kaulassaan tavoitellen uutta palloaan! Hauskaa näytää pojalla olevan. 

Vielä yksi poseerauskuva Pablosta 9,5 vuotta piti vielä laittaa.

Saatiin ihme kyllä taltioitua tälläkin kertaa neljän mäykyn kakunsyönti yhtäaikaisesti, hyvin ja nopeasti kakut hävisivät mäykkykitalakeihin!

Kevät saa mäyräkoirankin lentämään 6.3.2011!

Jössi kevään ilmaliidossaan korkealla ja ilmavana Selma-siskon kanssa leikissään. Kylläpä on mukava seurata kun pennut Selma-neiti ja Jössi-Jörrykkä 8kk kirmailevat kevätkeleillä leikeissään.

Jössi-Jöpe Jörrykkä vieläki lähempää ilmalennossaan.

Selma on nopea liikkeissään, niimpä neidosta on saatu vain muutamia lähikuvia. Tässä nyt onneksi muutama otos eli Selma tähyilee ämpärin kanssa.

Toinenkin kuva Selmasta tarkkailupuuhissa ämpäriin nojaten.

Saatiimpa vielä yksi kuva kun Selma tähyilee Jössiä kokovartalokuvassaan.- Mihin se leikkikaveri nyt hävisi? - tuumaa Selma-neiti tarkkaillen.

Ja vielä tarkempikin kuva kauniista Selmasta tarkkailemassa ympäristöään.

Vähän edempääkin otettu kuva Selmasta 8kk.

Jössistä 8kk pääkuva läheltä otettuna kevätalvella kotipihalla.

Jössi-Jöpe-Jörrykkä innokkaana jyrräämässä pihan pensastoa...eipä taida paljoa olla keväällä jäljellä- ajatteli Päivi-emäntä. Täyttyy aina haravalla häätää koiria pois tuhotöistä, jotta edes jotakin jäisi jäljelle...niimpä niin...Tämähän on sitä pentuaikaa, joten lievennystä on siis tulossa tuhotöiden suhteen..toivottavasti.

Mäyräkoiraleikkiä 

No, nyt on onneksi täällä Oulussakin jo pakkaset hellittäneet, niimpä mäyräkoirat ovat mielellään ulkoilemassa tuon tuostakin takapihalla. Välillä juostaan kilpaa, painitaan ja mäykkytaistellaan tai muuten vain kuulostellaan tai pällistellään ja nautitaan kevään tulosta! Kuvassa lähempi otos Imsa-mammasta tarkkailemassa valppaana.

Välillä leikitään tässä takana Selma 8kk ja äitinsä Imsa-mamma, näyttäen melkein "pystykorvalta" korvat liikkeessä leikin tiimellyksessä tyttärensä kanssa ilmalentoon riemusta hypähtäen.

Välillä on kolmikon mukava syödä puiden ja pensaiden oksia ja niitä tietenkin jyrrätään ihan porukalla emännän "kiusaksi". Hättyyttelyt eivät auta, vaan juosta karautellaan pakoon.....Tässä Imsa-mamma oikein mallia näyttämässä pennuilleen Selmalle (edessä) ja Jössille takana...

Imsa oli jo viime keväänä kova kielennäyttäjä ja mullistelija. - Turha siinä on meitä yrittää komennella - tuumasi Imsa-mamma kieltään näyttäen. Tuon tuostakin Imsa-mamma kyllä muistaa näyttää kieltä eli mullistella oikein urakalla... Nyt on näköjään jo Selma-neitikin saatu mukaan hommaan - mä mullistakin vähän pidemmälle ja paremmin kuin äitini - tuumasi Selma-neiti-Seekkunen. Mutta mutta eipä ole suorassa ojossa kielesi niinkuin Imsa-mammalla - tuumasi Päivi-emäntä. Jössi-Jörrykkä velipoika vasta ottaa mallia musta nappikirsu lähellä mamman suupieliä ja kieltä.  - Et hei Mamma näytä vielä kerran, että mäkin opin tämän jutun - Tuumasi Jössi-Jöpe-Jörrykkä-. Jössi kyllä on taitava oppija, mm. veli-Sulo-sulosilmäkin opasti JÖssin hyppäämään soffalle, hyvin opastikin... Täytyy myöntää koirien iloksi, että kauniin vaaleanpunaiset ovat kielet molemmilla Imsa-mammalla ja Selma-neidillä 8kk.

Selma lähempääkin kuvattuna leikin tiimellyksessä.

Imsa-mamma tiirailee kaukaisuuteen - mitähän on kiikarissa? -

Välillä otettiin ns. "sutarit" eli juostiin kilpaa, kuvassa kilpajuoksusilla, edessä Jössi-pojunen 8kk ilmalennossaan ja Selma-sisko 8kk tiukasti takana, omalla ilmalennollaan. Jössi on ylivoimaisesti nopein kaikista mäyriksistä, tämä ottaa paneliin Selmaa....mutta pihalla on monta polkua mistä voi oikoa...mutta silti ei Jössiä Selma kiinni saa - tämä harmittaa suunnattomasti monasti Selmaa.

Kuvassa kolmikko liikkeissään Jössi takana, Imsa ja Selma edessä

ja toinenkin otos kolmikosta - Selmalla kieli ulkona touhokkaana etutassuli ojossa ja liikkeessä -

Imsa-mamma oli tarkkaavaisella tuulella ja saatiin napattua pari kuvaa etäämpää maaliskuun lauhoilla pakkasilla

ja toinenkin kuva edempää kuvattuna Imsa hieman enemmän vasemalla.

Lähempääkin saatin otettua parit kuvat, kun tarkkaillaan korvat todella hörössä ympäristöä

toinenkin kuva tarkkailua läheltä otettuna, kaunis näyttää Imsa-mamma olevan

Jössi-poju 8kk kokeili ilmavainua, mikä haisee?

Saatiimpa napattua lähikuva talvisesta Jössi-Jörrykästä valppaana tarkkailemassa.

- Eiköhän täältä jotenkin pääsisi karkaamaan, täytyypä tutkia tarkemmin, mistä olisi suorin pakoreitti - tuumasi Jössi ja tutki aitoja vähän tarkempaakin. Marko-isäntä oli tehnyt vähän lumitöitä aidan vieruksilla kipaten lumen aidan ulkopuolelle, sillä lunta on tullut niin paljon, että kohtapa ihan oikeasti olisi jo loikattu ulkopuolelle...varsinkin nyt kun lumi jo kantaa.

Välilä piti kolmikon taas vähän otella leikin merkeissä

ja leikkiä riittää

Selma-Seekkuna-neidistäkin 8kk saatin napattua kuva läheltä talvisissa leikkipuuhissaan - kylläpä sitä tarkkaillaan tomerana ja tarkkana muiden puuhia -

Selmalla on liito-oravan korvat liikkessä leikkien, yrittäen päästä samaan painiotteluun äitinsä ja Jössi-veljen kanssa. Selvästi huomaa, että mäyriksillä on mukavaa, kun ilma on lämmennyt, jatkuvasti oltaisiin menossa vain ulos takapihalle - ihan muuten vaan - no eipä tätä mukavuutta voi mäyriksiltä tietysti kieltää eli ulos mennään porukalla tuon tuostakin. Kylläpä olikin jo aika leudompien kelien, kun kovia pakkasia on riittänyt runsaasti tänä talvena.

Innokaat kalakaverit meren aarteiden kimpussa (etenkin kalan syömäkavereina) 02/2011

Meri ei tänäkään talvena 2011 ole pettänyt Marko-isäntää, sillä kalasaalista on verkoilla tullut vaikeista sää- ja jääolosuhteista kohtalaisen hyvin. Talvisaaliin kohtaamisen kalojen kanssa saivat myös perheen uudet tulokkaat karkeakarvaiset mäyräkoirat 6-7 kk Howlow About a Girl, narttu eli kotoisammin Selma  sekä uros Jössi-Jörrykkä Howlow After Forever. Saalista tutkailtiin innokkaina, jopa maisteltiin kielellä sekä haukkailtiin kiinni mäykkymäiseen tapaan saaliista ja ihmeteltiin oudon näköisiä otuksia madetta ja haukea. Myös perheen vanhemmat koirat Imsa-mamma 4v. ja Pablo-boy 9v. olivat mukana tietysti kaloja tutkailemassa - no mitähän se isäntä tällä kertaa on saanut - tuumaili vahempi kaarti eli Imsa ja Pablo-boy. Eka kuva koko nelikko tutkailee madetta vasemmalta Selma, Imsa, Jössi ja Pablo-boy.

Kylläpä Selma ja Jössi ovat yllättyneen ja kiinnostuneen näköisenä kaloja tutkailemassa, ovathan nämä kalat ensimmäisiä mateita mitä ne koskaan ovat nähneet aiemmin.

Tarkkailua Selma, Pablo ja Imsa - tuntuu kiinostavan made!

Vielä yksi otos, kun Jössi, innokas päällepäsmäri Pablo ja Selma ovat tarkastelemassa madesaalista.

Helmikuussa tuli verkkoihin melko iso hauki 4 kg:tä, ihmettelmässä Pablo, Jössi alakulmureittensa kera  sekä Selma-neiti otusta ihmettelemässä, Pablo-boy tutkailee tilanetta taustalta punaisen värisenä vasemmalla.

Läheltä saatiin otettua vielä kuva Pablo-boysta kokeneesta kalakaverista ja rohkeasta Selma-neidistä. Hauki on seljästään jäässä siksi se on valkoinen osittain! 

Vileä toinenkin otos, kun Jössi melkein riippuu kynsillään kiinni Markosta, jotta pääsisi lähelle haukea. Mukana innostunut Pablo-boy kokenut kalastaja järvissä, joissa ja merellä sekä Selma-neiti 7kk etualalla pällistelemässä merten ihmettä.

Jössi maistelee kielellään Hauki-jättiläistä. Pablo-boy edessä ja Selma taempana tutkailemassa jätti-Haukea kiinnostuneina. Hauen terävät hampaat, eikä vaikuttava nokkaosa tunnu pelottavan metsästysrotua eli karkeakarvaista mäyräkoiraa!

Rakkaat onnittelumme ihanalle Pablo-boylle 9 vuotta tänään!

Kynttilät, kakut ja lelut olivat tänään päätoimena Pablon 9-vuotissyntymäpäivillä. Pablolle kerrottiin jo 2 päivää sitten synttäreistä ja boju ymmärtää tämän varsin hyvin. Kaappeihin mihin lelut muka piilotettiin, havaittiin Pablon erehtymättömän nokan avulla heti. Niimpä poika tiesi, että leluja on lahjana.....tulossa ja piipaus...sekä vartiointi molemmissa kaapeissa oli pysyvää.  Mukava, että Pablo-boy on saanut olla ilostuttamassa ensimmäisenä mäyräkoirana meitä jo 9 vuotta, monet matkat, näyttelyt ja kokeet on pojan kanssa aloittelijoina kuljettu. Mukavaa on myös ollut, Pablo on aina osannut järjestää mukavia yllätyksiä vuosien varrelle kekseliäänä ja urehilullisena poikana. Kuva päivänsankarin 9-vuotiskakusta liehuvine kynttilöineen. SIISPÄ ONNEA PABLO-RAKAS KARVATURJANA!

Kaikki yhdeksän kyntilää kruunavat päivänsankarin eli Pablo-boyn 9-vuotissynttärikakkua.

Pablon Synttärikakku ja pikkuisten kakut taustalla eli Selman ja Jössin 5kk. Elikkä kaikille mäykyille leivottiin perinteisesti omat kakkunsa juhlan kunniaksi.

Pablo kakkunsa kanssa 9-vuotiaana, nauttimassa ihanuudesta hartaudella.

Ihme ja kyllä kaikista mäyräkoirista saatiin ikuistettu yhteinen kakunsyöntikuva vasemmalla ahne Jössi jo siirtyneenä Selman kakkukupille, Imsa ja Synttärisankari 9v. Pablo-boy!

ja Pablo ihanan Tipi-vinkulelunsa kanssa turvassa pentujen riekunnalta, tämä on minun ikioma lahjani, eikä sitä pennut saa - tuumasi Pablo-boy ja ponkaisi sänkyyn turvaan arteensa kera.

Pablon 9v. Ensihetket ihanan uuden lelun kanssa. Pablo on siitä mukava mäyrispoika, ettei särje omia lelujaan, yleensä särkijä on joku muu Imsa tai pennut. Niimpä röhkyä pidetäänkin vain ja ainostaan Pablon leikkikaluna, jotain omaa sentään perheen vanhimmalla pitää olla! Hyvä Pablo-boy!

Paketistapa löytyi mukava yllätys Pablo-boylle 9v. vaaleanpunainen röhkypossu.

Talvi on tullut, uudet talvipuserot testauksessa 28.11.2010!

Talvi tuli taas yllättäen, tässä testaamme koko porukalla mettälenkillä uusia villapuseroita. Talvisessa metsämaisemassa Marko-isäntä, Pablo ja Imsa.

Elli-mummi Päivin äiti suostui kutomaan uudet villapuserot mittatilaustyönä perheemme mäyräkoirille, helppoa ei ole ollut tehdä, kun ohjetta ei ole ollut, vaan ne on pitänyt itse säveltää. Kiitos äitini käsityötaitojen takit onnistuivat hyvin. Pablo sai pitää vanhan villajumpperin, vain vanhat lahjeosat purettiin pois, muuten Pablon takki oli valmiina! Ison työn teit äiti ja lämpimät kiitokset uurastuksesta. Takit ovat päivittäisessä käytössä nyt, kun pakkaskelit ja talvi tuli tänne Ouluunkin. Takkeja riisuessa, voi havaita sen, että siellä missä takki on peittänyt koiraa on alue lämmin lenkiltä kotiinpalatessa. Villalanka lämmittää mukavasti perheen uusia tulokkaita mukavasti eli Selma-pentua ja Jössi-Jörrykkää, kun ei karvakaan ole vielä kasvanut täytten mittaansa, masujen vaalenpunainen iho on selvästi vielä näkyvillä! Pennutkin oppivat helposti uusien pusakoitten käytön, pukeminenkin on helppoa eikä pusakat paina tai hierrä, niissä on helppo liikkua. KIITOS ÄITI JÄLLEEN KERRAN! Kuvauksissa onnistui tällä kertaa parhaiten Imsa-mamma, Imsa läheltä otetussa talvisessa kuvassa kuonossa muutama lumihiutale koristeena.

Toinenkin kuva Imsa-mammasta vähän edempää uuden villapuseronsa kanssa. 

Pablo läheltä otetussa kuvassa oman villapuseronsa kanssa talvilenkillä.

Koko nelikko oli hankala saada samaan kuvaan rauhallisena...no ei siitä mitään tullut...., sen verran intomielisiä kaikki olivat heti lenkille lähtemään, kun tiesivät, että nyt on se metsälenkki eli parempi lenkki. Saahan koirat nuuskia aitoja elukoitten jälkiä, jos sattuu paikalle ilmaantumaan. Huomaa sen itsekkin, että ainakin meidän mäyriksille, aina metsälenkit ovat niitä mieluisimpia, eli se ympäristö mihin koiratkin on jalostettu. Tässä jonkin sortin kuva nelikosta eli Pablo, Selma-neitinen, Jössi-jörrykkä-pojunen ja Mamma-imsa yhteiskuvassaan.

Pukuihin on myös olemassa (jo Pablolla valmiina) ns. talvikauluri, minkä Elli-Mummi on aikoinaan myös kutonut. Päivi-emäntäkin osaa sen verran kutoa joustinommelta, että loput 3 kauluria osaa itsekkin kutoa lopuille mäyriksille.  Itsekkin olen aikoinaan kutonut jopa kuviovillapaitoija vaikeita juttuja ym., mutta taidot ovat jo unohtuneet, kun en ole kutonut pitkiin aikoihin mitään. Kaulurit ovat erittäin hyviä huippupakkaskeleillä, kaulurin voi asettaa suojaamaan myös herkkiä korvia, joten ulkoiluun kovilla pakkasilla voi suojautua hyvin. Kovilla pakkasilla lenkit meilläkin on lyhyitä, tosin meillä koirat Pablo ja Imsa ovat halukkaita ulos myös kovilla pakkasilla, ihme kyllä!

Kuvassa Imsa ja Jössi. Pusakan etuosan  jalkaosat pitävät osittain takin paikoillaan ja lämmittävät sääriäkin, pusakka jatkuu ihan taakse asti, myös mahan alta, uroskoirakin pystyy hyvin pissaamaan, jotta takki ei sotkeennu. Villasta kudotut pusakat lämmittävät mukavasti matalajalkaista kulkijaa pakkaskeleillä. Jössi-Jörrykkä 5kk seistä tönöttää hyvässä poseerausasennossa uuden jumpperinsa kanssa. Takeissa on eri raidoitukset, mistä palvelijakin tietää, kenen takki on!

Selma, Imsa-mamma ja Jössi yhteiskuvassaan ennen lenkille lähtöä, vähän hässäkkää on, jotta koirat suurinpiirtein saataisiin kuvaan, Pablo on jo karannut pois kuvaruudusta....

Selma-neito  vasemmalla, Imsa-äiti keskellä ja Jössi-velipoika oikealla samassa talvipusakkakuvassa. Jössi-Jörrykkä päästi ilmoille jo autolla ajohaukut suu avoimena, huvittava on tämä Jössi-poika. Välillä haukkujen välillä tulee ns. korkeampi "oktaavi" selkeän tasaisen ajohaukun välillä, ihan kuin pojalla olisi äänenmurros meneillään;)

Selmasta ja Jössistä saatiin yhteiskuva, Jössi-Jörrykkä jykertää hihnaa innoissaan, kun tietää, että kohta lähdetään metsälenkille.

Selma 5kk talvella marraskuussa 2010 uuden pusakan kanssa.

Lopuksi kuva vielä Selmasta vasemmalla ja Imsa-mammasta marraskuussa 2010.

Super-mamma Imsan huolenpitoa, kössistelyä ja ensilumileikit neljän pitkula-mäyräkoiranokan kera kotipihalla!

Kyllä on mahoton huolehtija tuo Imsa-mamma, ei voi muuta kuin ihmetellä, nimittäin vieläkin mamma huolehtii pennuistaan. Tässä Imsa-mamma toteaa, että Jössi-Jörrykän pippelihän ei kyllä ole ihan puhdas siispä siivoushommiin....Ei kyllä tarvitsisi enää, mutta minkä sitä voi emolle, jos on tarkka ja huolehtiva...

Lähempi otos ihanasta kotiinkin jäävästä persoonaSta suurella S:llä lähes unessa, huvittava leikkisä kaveri päätä kallistaen ja kuunnellen tarkasti Jössi aina on ja ihanasti valkuaiset näkyvät kun pojukka mullistelee ja ilmeilee välillä kuten emonsa Imsa-mamma. Jössykän suu tuntuu vieläkin melko pyöreältä, vaikka hampaatkin ovat vaihtumassa, kun pojukka leikkiessään laittaa emännän koko nokan suunsa sisään. Huvinsa kullakin? Siis emännästä superhauskaa! ..kuin myös Jössistä!

Pablo-boykin sielunsilmät omaava kaunokainen osaa ottaa rennosti soffalla makoillen, ihana on tämä pennuillekkin ärrääjä, mutta jo hyvin sopeutuneena uuteen laumaan. Pakkohan se on samassa laumassa olla kaikki neljä, komenneltukkin on Pabloa, että ei tarvii heti kulmaria näyttää, jos vain nuuhkii tai nuolee isännän huulia! Ihmeen hyvin jo ennestään tuttu "pentujenvihaaja" on sopeutunut, toki Pablon yksityisyyttä myös kunnioitetaan ja huolehditaan siitä, etteivät pennut pääse kiusaamaan tai riekkumaan aivan mahdottomasti niskaan hyppien ja purren yhtäaikaa niinkuin monasti yrittävät - siis useasti illassa- eipä ole ajanvietepuutetta Markolla tai Päivilla iltoja vietellessä, - joku roti se pitää olla - niinkuin Pablolla tapana ärjäistä !

Imsa-mamma lokoilee raukeana

Lähempääkin saatin otos kaunissilmäisestä Undimoon Imsasta uneen kohta jo vaipuneena.

Jössi lähikuvassa Vieläkin Jössi-Jörrykkä karhukäpälineen tarkemassa kuvassa - uni on tulossa simmulaan. Pennut kävivät syksyllä ennen lumia metsässä Marko-isännän kanssa lenkeillä. Päivi emäntä "Viisaana" ehdotti, josko pitäisi alkaa muuten harjoittelemaan pennuillakin, jotta irti ovat metässä...tähän Marko totesi, että harjoiteltu on jo syksystä lähtien useasti liina varalta perässä pennuilla irtioloa. Hyvin kuulemma olivat viihtyneet ja ottaneet alkukontaktia metsäympäristöön. Se, että Päivi-emäntä ei tiennyt harkoista, johtui vain siitä, että itse haluaisi aina olla vartioimassa ettei pennut vain katoa johonkin... Ja isännällä, kun oli pitkä syysloma . miksi ei olisi tätä harjoitettu- vaikka pennut olivatkin todella pieniä Tärkeää on, että metsästyskoira oikeasti saa kontaktia luontoon ja metsäympäristöön.

Hyvin on siis harjoitukset isännän johdolla sujuneet..näköjään. Kuin myös pillikoulutus, nyt on ehdollistettu molemmata Selma ja Jössi pillille, takapihalle kun piiipaa pilliin, juosta karauttavat molemmat kiiruusti pillinpiipaajan luokse. Houkuttimena ne ylimakeat makupalat, ei lihottavat pienen pienksi pilkotut maksapalaset, pakkasessakin säilyvät, heti kerralla nieltävät sirukat. Tänään emäntä viimeksi testasi pilliä ja pennut etunenässä olivat salamannopeina paikalla. Tästä pillistä on hyötyä ihan oikeasti  metsästysreissulta, kun koiran haluaa kiinni ja kontaktia. Aikoinaan pillikoulutuksen aloitti Pävi-emäntä, nyt jo sittemmin Isäntä-Markokin jopa oma-aloittesena omaksi opetuslajikseen ottaneen, hienoa Marko Puss och Kram!

Eli kaikille Howlow A-pennuille viestiä nyt, harjoittelemaan ja tarkemmat ohjeet saa Päiviltä vaikka sähklöpostilla  tai puhelimitse, tapa on ihan sama, tietoa ja opastus on tarjolla, jos omistaja on kiinnostunut pillikoulutuksesta

Pillikutsusta voi olla hyötyä arvaamatonta myös muissakin tilanteissa. Pääasia on se, että silloin kun pillillä koiraa kutsutaan on palkan oltava erityisen hyvä ...siis vastustamaton herkku. Itse valmistaen herkut, säästät rutkasti rahaa ja vaivaa, kannattaa aina. Myös kesäaikoina on kätevä pakastettua herkkua helppo kuljettää jäissä jopa 500 km:n etäisyyksille näyttelyreissuille.

Ensilumikin sateli pihalle, siispä ensikuva Jössistä ensilumien keskellä.

Kaksikko Jössi ja Selma ensilumileikeissään, Selma takaapäin kuvattuna kuvassa Jössi edessä.

Koko 4-kopla karkeakarvaisia mäyäkoiria saatiin ikuistettua leikissä samaan kuviin ensilumien aikaan 2010.

Jössi-Jörrykkä Howlow After forever ensilumilla lähempää otetussa kuvassa havittelemassa perennan varsia.

Edelleen Jössi ruokokuvassa vieläkin tarkemassa otoksessa, liikkeessä ja vaikeissa kuvauskeleissä. Liikkuvaa kohdetta on vaikea kuvata, siispä voin olla iloinen onnistuneesta otoksesta, pentuajoilta Jössistä ensilumilla!

Selma-neiti ensilumikuvassa eli Howlow About a Girl

Imsa-mamma painii Jössi-pojukan kanssa, Jössilla perennan varsi suupielessään

Koko katras 4 mäyräkoiraa leikin huumassa

Vieläkin 4-kopla leikkii ja muutama otos vielä peräänkin... Viimeisessä kuvassa Imsa-mamma leikkisästi hypyssä ilmalennossa... vauhtia riittää

Selma-neiti tiirailee kuvassa perennapenkin päällä

Yhteiskuva Imsa, Pablo, Jossi leikkiä edelleen pihamaalla

Vieläkin muutama leikkikuva mukavan ensilumen keskellä nelikosta eli Imsasta, Pablosta, Jössistä ja Selmasta. Ennen oli 2 mäyräkoiraa nyt on siis neljä kappaletta, työtä hieman enemmän, mutta hyvin on pärjätty ja koko perhe erityisesti Marko-isäntä on tyytyväinen, kun Jössi sai jäädä kotiin lauman lisäksi! Myyntiaikana isäntä, kun ei ollut ollenkaan innostunut tämän pennun myymisestä kenellekkään. No sattumien kautta, Jössi on nyt meidän perheen jäsen myös, jo saarilomaillutkin ihana pieni poika.

Saatiinpa napattua muutama kuva Pablo-boyn ja Selma-neidin 4 kuukautta yhteisistä leikkihetkistä!

Edelleen leikkia Pablo-boy ja Selma-neiti ensilumilla.

Lähikuva Imsa-mamma pallon vartijana Jössi takana.

Syksyn ensimmäiset hirvenluut 8.10.2010

Kennel Howlow saa aina perinteisesti Kainuusta syksyn ensimmäiset herkulliset hirveluut koirille, kun hirvestyskausi on alkanut. Ensimmäiset kaadot hirville on tehty, siispä arvokkaan herkun oli Taisto-isä pannut talteen koirien herkkutteluhetkiä silmälläpitäen. Marko-isäntä ajoi kotiinsa koko katraan kera luunhakureissulle Pablon, Imsan ja pentujen Selman ja Jössin kanssa. Kuvassa Taiston ja Inkerin silmäteränen Pepi-peppana sohvalle turvaan karauttaen, kun näki normaalia runsaslukuisemman vierassaattueen, terävähampaisten pentujen kera....- parempi pysyä turvassa hampaista täällä sohvalla, tänne kun eivät riiviöt pääse - tuumasi Pepi tyynesti ja köllötteli tuttuun tapaansa sohvallaan.

Välillä käytiin koklaamassa keittiössä, josko Inkeri-äidiltä heltiäisi joku herkku ruokaa valmistellessa. Kuvassa Pablo-boy, Jössi ja Selma takana.

Yläkerrasta oli alkanut kuulumaan laukkuu-ääniä ja Marko riensi katsomaan, että mikähän siellä on. Selma-neiti oli kavunnut rappuset yläkertaan uteliaana tutkimaan tarkemminkin paikkoja rohkeana. Välitasanteella seisoskeltiin ja katseltiin pikku-ikkunasta ulos ohikulkijoiden menoa kommentoiden pikku-haukuin! Tämä neiti on melko vikkelä ja kekseliäs, omalta takapihaltakin löysi kuolleen punatulkun pimeässä, eikä meinannut antaa saalista irti sitten ollenkaan - tämä on minun eka saalis - oli neiti-Selma tuumannut ja lukinnut koko purukalunsa niin, että oli jopa Markollakin tekemistä saada pieni suu auki ja irotettua arvokas saalis Selman suusta. Onnistui lopulta! Hyvä Selma onnistuneesta ensimmäisestä saaliista!

Luita Marko kävi sahaamassa autotallissa ja koirat olivat innokkaina seuraajina mukana "mäyräkoiran silmät kovana" , muutama sattumakin lensi välillä parempiin suihin hyvää ihanaa hirvenlihaa - sitä aitoa oikeaa luomua - Kylläpä maistui. Kotona otettiin kuvia pentujen ensimmäisistä hetkistä aarteen eli hirvenluun kanssa. Kuvassa Selma luunsa kanssa.

Toinenkin kuva neidistä luuta jyttyyttämässä.

Ja vielä yksi kuva Selmasta luunjyrräämisessä.

Jössi-Jörrykkä 6. pokakin oli haltioissaan omasta aarteestaan, luuta laiteltiin eri asentoihin jyrrättiin ja makusteltiin - tässä Jössikkä kieli ulkona mahtavan aarteensa kanssa. Askeretta riitti mukvasti koko illalle kaikilla pitkänokilla.

Vieläkin pitkulakuva pojukasta eli Jössi-Jörrykästä ihanassa luunkaluntahetkessään.

- Hyviä nää luupäivät - tuumasi Pablo-boy ja hymyili pikkuhampaat näkyvillä tyytyväisenä mahtavasta yllätyksestä, todellisesta hirvenluujärkäleestään. Lienekkö "yllätys" sitten tämä luuhomma, Pablo-boy kun tuntee nämä kuviot ja oli ollut tarkkana poikana luunsahauksessa tuttuun tapaansa.

Harras ja lepeäsilmäinen kuva - voisko mäyriksen elämä olla parempaa kuin saada mahtava luu järrättäksi - tuumasi Pablo luun jyrsinnässä ja näpräsi koko illan aarrettaan.