Howlow A Small Victory eli VIKI s. 22.6.2010
(C.I.B. FIN MVA SE MVA EE MVA SI MVA MV-10 BALTV-09
Welmu Weli Xavier - Undimoon Imsa)
Viki Kajaanin ryhmänäytteyssä 4.5.2013
Viki oli saapunut myös ryhmänäyttelyyn Leilan, Antin ja Sannan sekä sileäkarvaisten mäyristyttöjen Saran ja Nitan kanssa. Poika ei ollutkaan kovinkaan arkana, vaikka ei ole paljoa missään halleissa ennen ollut - HYVÄ VIKI - . Viki oli reipas kehässä Sannan handlaamana, kiitos Sanna avustasi ja esittämisestä sekä harjoittamisesta. Kiitos myös Leilalle ja Antille, kun olitte pojan ilmoittaneet näyttelyyn ja tulleet mukana reisulle ihanan Vikin kanssa. Viki eka kuvassa kehän laidalla harjoittelee seisomista Sannan kanssa. Tuloksena hyvin arvosteluin AVK3 eli avoimen luokan urosten 3. kilpailusija. Vili kävi sitten myös kasvattajakilpailuluokassa pyörähtämässä.
Viki kävi Sannan sylissä, niimpä pojan lempeät silmät ja ihana pää nähtii lähempääkin.
Vieläki ollaan sylissä.
Vuorossa oli pieni lämmittely kehän ulkopuolella liikkeesä, Vili ravailee Sannan handlaamana.
Sitten treenattiin taas seisomista
ja vieläkin
ja edelleen
Viki ajatteli - et hei nyt kyllä panen jo istumaan välillä niinkuin mamma-Leilakin on kotona opettanut -
Nyt vähän petrattiin ja seistiinkin todella hienosti paikoillaan - HYVÄ VIKI! -
Ja vieläkin näpsäkämmän näköisenä Viki-poika karekeakarvainen mäyräkoira malttoi seistä aloillaan - vaikka se kyllä heilui sen kameran kanssa nokkani edessä , häritsi suorastaan - tuumasi Viki-poika...
vielä yksi otos Vikistä
Sitten päästiin kilpailukehään - tässä tuomari Marjo Nygård katsastaa Vikiä pöydällä, ja pojalla parta näyttää hienolta ja charmikkaalta.
Marko oli napannut hauskan kuvan, vaikka valokaan ei riitä...Vikillä näkyy alakulmurit seistessä kilpailuluokassaan.
Päivä päättyi hienosti Sanna-emännän ja sileäkarvaisen mäyräkoira "Saran" Thilia Thalian Umkan JUK1 ERI SA SERT ROP -voittoon! Lämpimät onnittelumme myös Saralle junnuluokassa. Hyvin harva junnuluokan koira saa sertiä - niimä Sannalla perheineen on kaksinkertainen ilo päivästä ja onnistumisesta. EKA SERTI SARALLE - hieno neiti on!
Tätä Päivi-emäntä jo povasi ennen kisoja, koiran nähneenä on neiti hieno sileäkarvainen mäyräkoira! Onnittelut myös Thilia Thalian kennelille hienosta kasvatista ja onnistumisesta! Sanna on todella hyvä handlaamaan koria - kiitos ja haluakset päälle. Kuvassa Sara-neiti junioriluokan ikäisenä jaksaa seisoa hienona! Hyvä Sara.
Vielä toinenkin kuva Sarasta enne kilpailua seisomassa.
Nyt Sara on pöydällä valmiina arvosteluun.
Vähän lähempääkin otettu kuva - tosin epätarkka - mutta Päivin mielestä kaunis kuva.
Kilpailutilanteessa Sara seisomassa pöydällä Sanna-emännän handlaamana, hinosti seistään paikoillaan.
Karkkari-Viki-pojan sekä sileäkarvaisten mäyräkoiraneitien Nitan ja Saran talviriemua huhtikuussa 2013
Talvi on mukavaa aikaa, varsinkin....jos nuori karkeakarvainen mäyräkoirauros saa tyttövieraita. Sileäkarvaiset typykät Nita ja Sara piipahtivat Leila-mummin luona vierailulla Sanna-emännän kera. Niimpä jälleen kerran oli luvassa mukavaa leikkiä ja riekkasua kolmikon kanssa. Viki on todella innoissaan aina tyttöjen vierailusta, koskapa silloin menoa ja vauhtia riittää....varsinkin sileäkarvaisen mäyräkoiratytön Saran kanssa. Leikki ei meinaa loppua millään, vaan leikitäänkin heti mäyggytyyliin loppuun asti, niin että alkaapi jo kohta väsyttämäänkin. Silloin on hyvä otta kolmikon päiväunet yhdessä. Eka kuvassa kolmikko riemuitsee talvikeleistä huhtikuussa hurjassa kirmailussaan - mäyräkoirasuu soikeena. - Hei mahtavaaa, ette varmaan arvaa miten ihanaa tämä on - tuumaapi kolmikko kirmailussan lumihangella. Kiitos Sanna kuvista ja Leilalle myös, oltiinkin juteltu puhelimessa aiemmin aamupäivällä ja kohtapa jo kaverit saapuivatkin paikalle. Kiitos Sanna mahtavista ja onnistuineista hienoista valokuvista!
Viki lähempääkin kuvattuna Sannan ottamassa kuvassa, karkkaripoika on juuri käynyt Kastehelmi Kakon trimmauksessa, ja kylläpä näytetäänkin nyt hienolta ja poika näyttää poseeraavan mielellään kuvassa.
Viki on Howlow A-pentujen toisena syntynyt poika-pentu viralliselta nimeltään Howlow A Small Victory. Nimi tulee siitä, että pentu oli koko pentueen pienin, mutta samalla sinikkäin. Imsa-mamman nisille taisteltiin luikerreltiin ja kaivauduttiin vaikka mistä pienestä raosta syömään , pieni karkkaripoika oli voimakas taistelija ruuasta pienen pienenä naperona. Ei isommat pennut Akke eikä Jössi voineet mitään pojukalle, sen verran sitkeä sissi poika oli. Enää ei pojukka olekkaan pieni piipertäjä vaan, pojasta on kasvanut hieno 2,5 vuotias uros - perheen silmäteräsenä Leilan ja Antin hyvissä hoivissa.
Tässä lähempääkin kuvaa Viki-pojasta talvihangella pää lähikuvassa.
Nita sileäkarvainen mäyräkoiratyttö ja karkeakarvainen mäyärkoirapoika-Viki talvirikkaisussaan hangella iloiten.
Viki kuvattuna venyvänä pitkäselkäisenä karkeakarvaisena mäyräkoirana talvisessa kirmailuhetkessään - Hei aivan mahtavaa tämä täysillä juokseminen muiden kavereiden kanssa, koittakaapa pysyä perässä - tuumasi Viki-mäykkypoika pitkulaisella suullaan.
Kolmikko sileäkarvaiset tytöt - vasemmalla on punainen Nita, oikella on musta-punaisin merkein Sara-sileekarvainen normikokoinen mäyggy ja tietysi Viki-poika karkeakarvainen mäyräkoirauros hieman taka-alalla telmimässä ja juoksemassa hullunlailla hangella huhtikuussa 2013 .- SuperHauskaa näyttää olevan - .
Leila-Mummila onkin mahtava paikka koirille tuumasivat kolme pitkänokkaa - Mummilassa kun saa pötkötellä niiten ihmistenkin tuoleissa ja soffissa - tuumasivat kaikki kolme mäyggyä yhdestä suusta - TOSI HYVÄ JUTTU - . - Näyttävät olevan kuin kuninkaalliset konsanaan - tuumasi taas Päivi -emäntä ;) hyvillä pahnoilla.
Lähempi kuvaotos Sannan ottamana Vikistä karvaturrimatolla tomerana - ihana poika on -.
Sanna sai otettua sen vaikean kuvan kolmikosta yhdessä Leila-mummin sohvalta... kaikki hirveen tärkeen näkösenä - viisaitahan nämä mäyrikset ovat - eivät ollenkaan tyhmiä koiria ja mukavuudenhaluisia - TIETYSTI -.
Tässä kolmikon päät vielä lähemmässä otoksessa, älykkäine mäyräkoirakatseineen.
Viki-poika Leila-mamman silmäteränen vielä lähempääkin kuvattuna på Sofa - tietysti -. Kauniit ovat pojukan silmät ja muutenkin kaunis nuori uros!
Sanna sai otetuksi lähikuvaa myös sieläkarvaisesta punaisesta Nita- tytöstä karvaturrimatolla ihanan päänsä kera. Voi kun ihania ovat nämä sileäkarvaiset mäyräkoirat - tuumasivat Päivi ja Marko (Marko-isännällä on kokemusta jo pienen pienenä lapsena Joula-mäyräkoiran kanssa telmimisestä. Marko on koiraperheen kanssa muutenkin tottunut elämään pienestä pitäen näiden mukavien kavereiden - eli ihmisten parhaiden ystävien kanssa- . Joula- mäygyn ja Markon kuva näkyy 60-luvulla heti etusivulla kun leikitään yhdessä sulassa sovussa. Joula sileäkarvainen mäyräkoira se vasta kettu-mäyggy olikin, luikerteli naapurin tontille aidan takaa ja varasti naapurin isännän sakemannille tuodut luutkin laatikosta - yksi kerrallaan. Naapurin sakemannin isäntä ne latikolla hakenut koiraansa varten lihakunnalta..... Joula oli myös taitava ovien avaaaja kahvasta...ei ihan tyhmä mäyggy siis..)
Ja lopuksi tietysti nuorimmaisen eli rasvilli Sara-mäygyn kuva lähempääkin otettuna. - Kyl täällä Leila-mummin hoivissa on mukava olla priimasoffat ja kaikki, jotta lihaksetkin rentoutuvat ulkoilun jälkeen - tuumasi Sara-neiti. Eli hyvää palvelua ovat kaikki kolme koiruutta saaneet Viki kotonaan Leilalta ja vierailijat sileäkarvaiset mäyräkoiraneidit Nita ja Sara-neiti. Kiitos vielä kerran hienoista kuvista Sanna - toivoopi Päivi-emäntä ja Marko-isäntä!
Viki-mäykkypoika mätsäreissä 4.7.2012 ja kuvasatoa kesän riemuista! IHANA! kerta kaikkiaan
Tässä eka kuva Vikistä, karkeakarvaisesta hienosta uroksesta spurttijuoksussaan liikkeessä - otettu kuva omalla isolla pihallaan. Vauhtia näyttää pojalla riittävän. Vikiä voi pitää irti pihalla irti ...jos poroja ei ole näköpiirissä. Tosinaan kun eksyvät ihan pihapiiriin asti aterioimaan - kannattaa koira pitää kiinni.
Viki oli käynyt myös Pudasjärven mätsäreissä 4.7.2012. Leilan-ädin Sanna-tyttö oli esittänyt koiraa ja hienosti pojukka vähästä treenistä huolimatta oli saanut sinisten 3. sijan. Onnittelut pojukalle sijoituksesta!
Leila kävi keväällä Toko-kurssin Vikin kanssa, ihan kotitottelevaisuutta ajatellen, mikä on hyvä juttu urosten kanssa. Niin Viki-poika oli istumaan laittanut heti kun oli pysähdytty mätsäreissä alkuhehän liikuntaosuuden jälkeen. No ---mistä se mäykky tajuaa et - Hei tää on eri laji --- ei olla tokossanytkö....- Siellä tokossa mulle opettivat että aina täytyy hienosti istua ja sivulla ojennuksessa - Tuumasi ihanan pitkänokka VIki- mätsärihommissa. Pöydälläkin oltiin hieman arkailtu, mutta hampaat näytettiin kiltisti tuomarille normaalisti.
- No ku homma siel mätsäreissä oli ohi - Pääsin onneksi taas kirmaamaan omalle isolle pihamaalle NORMAALISTI - tuumasi aivan ihana Marko-isännän pentuaikojen silmäteränen! Marko kun kovin olisi halunnut Vikin meille kotiin ottaa omaksi pojaksi!
Näinhän se on - vapaudessa vapaasti kirmaten on mukvain olla - hurjana riekkasten mäykkyspurttia.... - tai sitten siellä mettätyshommissa - tai sitten lenkkeillen metsäretki-polkuja pitkin niinkun Saimi-Samettinenkin kävi tällä viikolla RETKELLÄ, mistä myöhemmin kuviakin. Pitkospuita pitkin liikuttiin sujuvasti!
Kiitos Leilalle mukavista kuulumisista ,treenistä ja koultuksesta Vikin parhaaksi! Aivan ihana tapaus. Pitänee joskus ihan erikseen pyörähtää kodissa katsomassa - anteeksi vain Leila ja Antti, emme ole käyneet vaikka kutsuttu on Leilan taholta kyläilemään! Mukavinta kuultavaa on omistajalta se, että on saatu sellainen koira luonteeltaan ja käytökseltään, mikä miellyttää käytökseltään omistajia ja on terve ja lisäbonuksena kaunis! Tälläinen asia on todella tärkeä asia myös kasvattajalle! Perhe ja koira voivat hyvin!
Tässä vielä toinen todella hieno kuva Vikistä liikkeestä - AIVAN ihana!
Mukavaa kesänjatkoa Vikillle, Leilalle ja Antille. Erityiskiitokset Sannan trimmin ja mätsäriesiinnyttämisen! Voimia Sannalle nuorukaispennun kanssa kun on vasta 6 kk:tta! Kolmen kopla oli taasen riekkunut ilosta ja leikistä ei tullut loppua! Sellaisia ihania nämä mäykyt ovat! ;)
Viki eli Howlow A Small Victory hienossa 2-vuotisseisomakuvassaan kotipihamaalla!
Vikin 2-vuotissyntymäpäivän kuulumisia! Onnea 2-vuotiaalle Vikille!
Saimme mukavaa postia "Vikin" eli Howlow A Small Victoryn omistajalta Leilalta, Viki on päässyt tänään juhlimaan omaa 2-vuotissyntymäpäivää!
Viki ja ihana synttärikaulaseppelekuva lähempääkin kuvattuna! ;)
Kiitos ihanista kuvista ja kuulumisista. Tässä Viki-poika seisoo hienosti koivukoristeensa kanssa olkkarissa. Lisäksi pojukka pääsee osallistumaan juhannuskalan valmistukseen ---kirsu pitkällä...ja - tietysti saa myös omat kalaherkut syötäviksi ja nautittavisksi mäykkylimasuun.
Myös luuta on ahkerasti jyrrätty pitkin päivää! Taustalla ihanat kielot maljakossa kevään ja alkukesän airueena! Pojasta on kasvanut hieno nuorukainen, vaikka syntyessään painoi vähiten - ei suinkaan Viki enää ole pentueen pienikokoisin uros, hieno ihanaluonteinen perheen "silmäteränen" pojukka on ja - kova poika poroja ajamaan, jos uskaltavat pihan läheisyyteen tulla - niinkuin tulevat toisinaan vierailulle. Toivottavasti naapurin nautakarja on saanut olla rauhassa....Kiitos Leila ihanista kuulumisista ja kuvista! Aivan ihanaa 2-vuotispostia. Juuri söimme omien mäykkyjen kanssa 2-vuotiskakut eli Jössi ja Selma. Myös Imsa 5,5vuotta ja Pablo-boy jo 10,5 vuotta saivat omat kakkunsa kaikki ja.....lahjat tietysti. Kaikille on aina ostettava lahjat, yhdelle kun ei voi antaa....tulee kateus ja riita. Tänä vuonna otettiin sitten yksittäiskakkusyötntikuvat, mitkä julkaisen vähän myöhemmin!
Viki on keväällä käynyt myös tokokurssin ja oppinut uusia tottelevaisuusliikkeitä. Nyt poika on kirmannut kotipihalla irtaallaan ...kunhan on ensin varmistettu, että porot eivät ole liikekannalla lähettyvillä. Kiitos vielä kerran Leila Kuulumisista ja Vikin 2-vuotiskuvista! Mukavaa kesänjatkoa teille ja kala oli varmana hyvää!
Vikin ensimmäinen näyttelyreissu Kajaanissa 14.8.2011 tuloksena hienosti junnuluokasta ERI-laatuarvostelu!
Viki eli Howlow A Small Victory teki eka visiitin näyttelykehissä hienosti ja rauhallisesti ravaillen. Päivi-emäntä ihasteli Leila-emännän ja Antti-isännän silmäterää, miten poika olikin kasvanut ja mahtavan näköinen uros, vau! Aivan mahtava pää ja ilme ja samanlainen haukku kuin Jössillä Howlow After Foreverillä kennelissä kotona asuvalla uroksella myös. Tämän totesi myös Leila-emäntä ihmeissään! Sanna esitti hienosti pojan, poika jaksoi ravailla mallikkaasti ja rauhallisesti monta kierrosta, kun tuomarina oli Anitta Alatalo, joka tunnetusti kuljetuttaa koiria kehässä kauan. Tuloksena laatuarvostelussa hienosti junnuluokasta ERI erinomianen, ei SA:ta, sijoittuen kilpailuluokassa luokkansa voittajaksi JUK1, ONNITTELUT VIKILLE hienosta työstä kuin myös Leilalle ja Sannalle treenauksesta! Heti aluksi Päivi-emäntä pääsi trimmihommiin Sannan pyynnöstä, sillä pääkarvoja oli vähän huoliteltava ennen kehää, hyvin Vili jaksoi olla pikku-trimmissä ja pääkin näytti paremmalta käsittelyn jälkeen. Päivi ohjeisti pään trimmausta, ihan helppoa kun ei ole, jotta saa sen "mäyräkoiralookin", hienosäätöä. Tässä Markon ottama lähikuva trimmauksesta. Kaikkeen on kasvattajan aina varauduttava, vaikka ilman välineitä kehän laidalla! Mutta hyvä, että pystyin olemaan avuksi, näppituntumallahan tätä trimmausta on harjoiteltu jokunen vuosi, lukuisin kerroin, Eija Riihimäi-Van der Meerin opissa, Eijahan osaa laittaa mäykyt kuin myös muut rodut kuntoon trimmiliikkeen omistajana. Kiitos Eija opeista, harmi vain, kun sun piti lopettaa toiminta terveyssyistä! Me olisimme niin mieluusti käyneet laitattamassa koirat sinulla näyttelykuntoon, sen verran hienoa jälkeä Eija sai aina aikaan koirillemme! Mutta kiitos lämmin kaikista niistä käynneistä, mitkä ehdimme Pablon ja Imsan kanssa käydä! - kuin myös OPEISTA, kun olet Pohjois-Suomen mäyräkoirakerhon tilaamana tullut näyttämään meille koiranomistajille opit kalliit, kiitos lämmin!
Saatiin vielä ikuistettua mallikas kuva Viki-pojasta kehän laidalla, odottelmassa vuoroaan, Ihana katse ilme ja kaunis on poika, ja mikä tärkeintä hyvä luonne - kasvattajaa kun ei pentuloota-aikojen poika takuulla enää muista, innokkaina tultiin tutustumaan ja nuuhkimaan tervehtimään. Turkki oli erityisen kaunis ja hyvää laatua, mistä Päivi-emäntä oli iloinen. Vikihän oli pentuna se pentueen kekseliäin ja älykkäin "Haudini" joka mursi esteen tieltään tuosta vain ja nimensä poika sen vuoksi, että syntyessään oli pentueensa pienin, mutta kova taistelija tissibaarissa. Pojukka mursi ja vänkäsi tiensä isompiensa edestä raivokkaasti mehukkaimille ja maitoisimmille nisille syömään, vaikka mihin onkaloon Viki kaivautui tilanteesta kuin tilanteesta äitinsä rinnoilla. Aivan ihana tapaus. Marko-isännälle oli vaikeaa juuri tämän pojan luovutus, poika kun oli kasvatusisäntänsä suosikki, usein tavattuna sähkökitaran kuuntelussa ja soittelussa hellässä hoivassa Markon rinnalla makaillen (siis ilman vahvaria tietysti - ettei korvat vaan mene kovast musasta heti piloille). Tästä pentu-Vikikin tykkäsi, mutta mikä kaikkein parasta, Viki pääsi musisointi-perheeseen, isäntäkin on onneksi musikaalinen bändiajoiltaan, niimpä poikakin varmasti kuulee musiikkiä omaksi mäyrisilokseen myös jatkossa. Saattapa isäntäkin soittaa rämäyttä joskus tiedä sitä kun ei ...
Saatiimpa Vikistä myös mallikas seisomakuva etäämpää
ja lähempääkin otettua, hienosti seisoo poika Sannan ohjauksesa!
Tässä kuva Vikistä ja Sannasta pöydällä Kajaanissa.
Tässä kuva vielä Vikistä kehässä yhdessä velipoika Sulon kanssa karkeakarvaisten mäyräkoiraurosten junnuluokan kehässä Kajaanissa 14.8.2011. Kiitokset suuret omistajille Vikin harjoittamisesta ja osallistumisesta eka näyttelyyn, kasvattajalle tämä on tärkeää, jotta näkee mikä se kasvatustulos on. Toivottavasti näemme myös jatkossa kauniin pojan kehissä, sillä kyllä sai sen verran hienot arvostelut rakenteesta, että kannattaa käyttää ehdottomasti. Turkki oli erinomainen, niinkuin on kaikilla Howlow A-pennuilla, kiitos isä Brunon Welmu Weli Xavierin ja äitinsä Undimoon Imsan, jonka turkkia aina kehutaan näyttelyissä.
Vikin 1-vuotissyntymäpäivät 22.6.2011 mäyräkoirakakkua syöden ja mukavia uusia mäykkylahjoja tutkaillen - voisiko päivä olla parempi -tuumasi Viki-pojunen!
Kiitos Leila ihanista Vikin 1-vuotissynttärikuvista ja kuulumisista - pojasta on tullut paikkakunnan "kuulusisuus" lehteen päässeenä mäyräkoirana. Viki-poika sai 1-vuotissyntymäpäivänään hienon synttärikakun syötäväksi, mitä koristi yksi mansikkä - sekin katosi sujuvasti parempaan mäykkykitaan - . Innokkaanapa oli Viki ollut uusista leluista. Vikikin on kova hajottamaan lelujaan, niimpä Leila-emäntä ostelee uusia tilalle tuon tuostakin. Tyypillistä mäykyille, että lelut eivät kauaa kestä! Tiedoksi lelunostajille se mustanvärinen gongi, kestää eikä meilläkään kotona ole saaneet hajalle sitä. Muut värit kuten punainen on hajoitettu jo aikapäiviä sitten, leluun voi piilottaa herkkujakin, joten näpräämistä ja mukavaa mäykkyaskaretta riittää ratkottavaksi moniksi kerroiksi. Myös ihan wc-paperirullat ovat suosiossa meillä, sisään papanoita, niin jopa onkin mukava silputa ja hajottaa!!! Ja kun leikki on ohi, eikun roskiin, kierrätystä samalla ;)
Tässä tutkaillaan jo ympäristöön lelujen kera, ompa Viki valppaan oloisena iloisena upo-uusien mäykkylahjojen kera! Poika kävi Inkun luona trimmauksessa ja oli ajatellutkin sitten, kun puheeksi tuli, että jotakin tuttua muistuttaa kovasti - eli isä-Brunoa Welmu Weli Xavieria Mirku-emännän ja Erkki-isännän silmäterästä täällä Oulussa, kun oli tullut puheeksi, että mistä yhdistelmästä poika on!
Välillä piti jo keskittyä lahjoihinkin ja tutkia lähempää - tuumasi Viki-pojunen - tosin poika on niin vikkelä, että vauhdista kuvan sai ottaa, jotta pysyy linsissä - sen verran vauhdikas poika on. Porojen haukkuja ja ajaja...irti ei voi päästää, kun porot tulevat jopa pihalle asti pallistelemään. Muutaman Viki-haukun jälkeen kyllä lähtevät etäämmäksi. Viki-pojunen saa myös hartiahierontaa isäntä Antilta toisinaan sohvalla - ja mikäpä tässä ollessa, kun saan relata tälleen - tuumaapi Viki-pojunen. Joka paikassa pojukka on mukana, jopa hillasoillakin tietysti käyneenä ihan irti, ei lähtenyt onneksi isoihin mettiin pakoon, mutta juosta kirmasi ilosta ja ----emännän kauhuksi suoraan vetisimpienkin heteikkojen läpi----onneksi ei ollut isompaa suonsilmää -- no kyllähän me mäykyt päästään mistä vaan - niinkuin Vikin ajatteli kirmatessaan helteessä hillojen perässä!
Pihallakin oli mukavaa Vikillä synttäriluun kalunnassa, kun mahtava lumipallalloheisi kukkii täydessä terässä, ihanine kukkineen. Vautsi mitkä mäykkyhampaat pojukalla on! - syömätyyli se on tämäkin mäykyllä - !
Mukana niin konkareita kuin ensikertalaisia - Koiranäyttely kiinnosti ihmisiä Iijokiseutu 11.7.2011 - Viki-karkkaripoika julkkiksena ;)
Saimme mukavia uutisia Pudasjärven suunnnalta, kun Leila-emäntä lähti "Viki"-pojan , Howlow A Small Victory karkeakarvaisen mäyräkoirauroksen 1 vuotta kanssa totuttelemaan muihin koiriin leikkimieliseen Match Show kilpailuun ke 6.7.2011 Pudasjärvelle. Tästä on hyötyä koiralle, kun näkee heti kerralla vaikka minkä näköistä turjanaa paikan päällä eli eri rotuisia koiria. Tapahtuman oli järjestänyt Pudasjärven koiraharrastajat ry:n ja koirakkoja oli tullut kisaamaan paikan päälle 53 kappaletta, innokkaimat olivat saapuneet paikalle etäämpääkin. Kiitos Leila mukavista uutisista, pojukka olisi ollut innokas tutustuja kaikkiin , vielä kaksin kehässä oli mennyt hyvin, mutta sitten kehässä kaikkien sinisten nauhojen saaneiden kanssa poika olisi vimmatusti halunnut tutustua joka ikiseen kilpakumppaniin. Harjoitusten myötä Viki-poikakin tottuu menemään sitä "rinkulaa" "eestakasia" ja "kolmoita" ja "seistä töröttämään yhdessä asennossa", alku aina hankalaa, mutta jatko helpompi kun treenaa yhteisharkoissa muitten rotujen kanssa ja kotona. Päivi-emäntä muisteli nauraen omia alkutaipaleitaan, kun mm. ekalta nätö-tunnilta parivaljakko Päivi ja Pablo-boy poistettiin hetkeksi, jotta ohjaaja kuulisi edes oman äänensä....No emmepä tästä olleet moksiskaan , lenkki lähimaastoon ja palasimme takaisin kehiin ulvomaan ;) ja vinkumaan ;)
Paikan päälle oli tullut myös Iijokiseudun lehden toimittaja Ulla-Maija Kantoniemi, joka haastatteli lehtijuttua varten koiria omistajineen. Niimpä Viki-poikakin Leila-emäntineen tuli haastatelluksi ja kuvatuksi ja ikuistettua paikan päällä tapahtuman kunniaksi. Tässä Ulla-Maija Kantoniemen ottama valokuva Viki-pojasta ja Leilasta ennen mätsärihumua. Paperisesta Iijoki-lehdesta ma 11.7.2011 löydät tarkemmat tiedot Vikin ja Leila-emännän haastattelusta. Kiitos kaunis toimittaja Ulla-Maija Kantoniemen kuvankäyttöluvasta websivuillamme, kuin myös kotiin tulevasta paperisesta lehtikappaleesta, ihania muistoja arkistoon, kiitäen kauniisti Päivi-emäntä.
On hyvä, että koiriin liittyvä harrastustoiminta saa julkisuutta lehdistössä, sillä näistä karvanaamoista on iloa ja hyvää mieltä monille ihmisille. Kiitokset siis tältäkin osin Iijoki-seutulehden artikkelin! Hyvää liikuntaa päivittäin ulkoilutusten kera, eri lajeja harrastaen, moni saa mielekkään ja rakkaan harrastuksen eri lajeista itselleen, samalla tutustuen uusiin ihmisiin - eli lyhyesti sanottuna elämänlaatu kohenee iloisin mielin - ...ja verenpaine laskee. Kannattaa siis hankkia koira, ehdottomasti!
Lisää voit lukea Match Show-tapahtumasta Iijokiseudun verkkolehdestä osoitteessa
http://www.iijokiseutu.fi/etusivu/koiran%C3%A4yttely_kiinnosti_ihmisi%C3%A4_5359688.html#5359690.jpg
Vikin ensimmäinen kevät on koittanut Pääsiäisenä hutikuussa 2011!
Saimme mukavan kirjeen "Viki"-mäykkypojan eli Howlow A Small Victoryn kuulumisista emäntä-Leilalta. Poika on innokas kaveri nyt keväällä puutarhahommissa. Tässä kuva Vikistä kevätkaivuuhommissa pihamaalla, - mikäpä ei olisi mäykystä mukavampaa kuin kaivaa kuoppaa omalla pihalla. -
Tarkempikin kuva Viki-pojan päästä kaivuuhommien jälkeen parta mullassa. Viki osallistui myös aktiivisena perheenjäsenenä tietysti puutarhapensaiden harventamiseen Leila-emännän kanssa - kyytiä saivat mäykyn mielestä turhat oksat Leilan kanssa yhdessä - Nyt Pääsiäisenä oli lapsivieraitakin Vikin ilona, välillä osallistuttiin myös leikkiin ja oltiin vähän mustasukkaisiakin pienestä ihmisvieraasta, mutta hienosti Viki oli osannut olla pienen vieraan kera Leilan ohjauksessa - Hyvä Viki! -
Myös lähimaastossa, kun on väljät hyvät maastot ihan kotiportaalla Viki on käynyt kurkkaamassa lähipuron ihmettä, kuuntelemassa puron liplatusta sulavan lumen keskellä - nuuskutusta riittää...näin keväällä - tyypillistä mäykyille, kun kaikki ihanat ja oudot hajut tuntuvat selvästi mäyräkoiranokassa. Tässä on Viki-pojan pitänyt kurottautua kunnolla eteen maaston tutkimiseen.
Kotona seisottiin olkkarissa - näyttää Vikille olevan tarjolla hyvä herkku ja poika on tietysti innokkaana tiiraamassa miten sen itselleen saisi.
Vikin kuulumisia ja Sanna sekä sileäkarvainen mäyräkoira pikku-Myy Kajaanin KV:ssä 9.1.2011
Vaihdettiin kuulumisia Vikin eli Howlow A Small Victoryn kuulumisista, kovasti on poika kasvanut. Sanna-emäntä lähetti seisomakuvan pojasta Leilan luona 8.12.2010 5 kk 2 vkon iässä. Viki jaksaa seistä hienosti kuvassa!
Kuva Pikku-Myystä ja Sanna-emännästä, Pävi ihastelee aina Myytä, kun on niin ihana sileäkarvainen neitokainen. Taas ihmeteltiin kiiltävää turkkia, aivan mahtava.
Vielä lähempikin otos ihanuudesta eli pikku-Myystä. Pikku-Myy oli pärjännyt hyvin näyttelyssä ja sai erinomaisen laatuarvostelun, tuomari Paavo Mattilan arvostelemana, Hyvä Myy ja Sanna! Huom! Pikku-Myyn ihana leveä hieno niitti nahkapanta, kylläpä neiti on tyylikäs!
Vikin kuulumisia 8.12.2010!
Kiitos Leilan kuulumisien myötä. Viki-poika on kova poika ujuttautumaan lumihangen syliin, siis ihan näkymättömiin, tämäpä on suurta hupia pienelle 5 kk ikäiselle pojalle. Vähän on yöunet hukassa välillä. Leila on laittanyt pitämänsä yövalon pois päältä, jos pieni poika nukkuisi paremmin - syynä lienee se, että päivällä tulee Vikilläkin nukuttua hyvin, eipä se uni sitten "ihmistenuniaikaan aina maistu". Ihanan ajattelevaista laittaa koiralle yövalo! - tuumpaapi Päivi-emäntä! - Viki-Pojalla heiluu häntä vilkaasti, kun porot tulevat lähipiiriin - ei siis pelota ollenkaan.¨...siispä poikaa ei uskalla päästää irtikään, kun tiekin on lähellä. Tässä kuva pojasta, kun emäntä oli käynyt kaupasta herkkua syötäväksi eli ihania luita, kylläpä passaa pojan jyrrätä herkkua varmasti Leila-emännän ja Antti-isännän "silmäteräsenä" parhaan mahdollisen hellän ja hoivan saatamana. Ihana poika, Markon suosikkipentu siis ja kyllä Päivikin pojasta tykkäsi! Ensimmäisenä poika sai hampaat ja ns. paremman taisteluaseman muita kohtaan hampaillaan kinginä, - ViKi oli myös erittäin älykäs pentunakin jo, älysi murtaa turvaportit ym. esteet vaivatta ihan ensimmäisenä. - Tyhmiä noi ihmiset - ajatteli Viki-poika jo pentuna ja mursi tiensä vaarallisten sähköjohtojen pariin! - aivan siis tosi helppo juttu - ajatteli Viki-pojuli, ihana kaunisnaama!
Vikiä yriteltiin seisosottaa, mutta vikkelänä pojuna pää ehti vähän heilahtaa - olihan tullut mukavia mieluisia vieraita kylään - tosin eri mäyräkoirarodusta, mutta se ei haitannut ollenkaan leikintiimellystä - sileäkarvaiset Pikku-Myy ja Nita olivat saapuneet innokaan pikku-pojan-Vikin iloksi ja riemuksi! Nitan kanssa Viki-poika peuhasi koko loppupäivän riehakkaana, niin että Nitakaan ei olisi enää jaksanut.....muttapa Viki-poika ei antanut periksi vaan, yritti houkutella väsynyttä pientä Nita-parkaa leikkeihin - täällähän ei nyt kuule nukuta Nita - tuumasi reipas Viki-poika! Pikku-Myy ärjähti alkutuliaiseksi - että en kyllä ala sua sitten ollenkaan - olet uroskin kaiken lisäksi ja typerä pentu - siispä Viki leikki Nitan kanssa koko päivän...
Tässä vielä kuva kolmikosta ikuistettuna, pikku-pentu-Nita vasemalla, Viki 5 kuukautta "vanhana" keskellä ja Pikku-Myy oikealla! Ihania kaikki!
Kiitokset lämpimät Vikin kuulumisista ja tempauksista Leilalta ja Antilta 22.10.2010!
Viki-mäykkylipoika on sopeutunut uuteen kotiin hyvin, vähä on muka yritelty pomottaakkiin, rieukuttu housunlahkeessa etc. Mutta Antin komento kuulemma tepsii paremmin ja emännänkin koulutus on alkanut hyvin tepsimään pojulille. Poika on hienosti jo sisäsiisti, vain aniharvoin voi tulla vahinko sisään, hyvä Viki - onnittelee Päivi-emäntä. Naapurin mullikoita Viki pitää ilmeisimmin kotieläiminä ja lemmikkeinä niille ei poika ole paljon sanonut "mäykkysanojaan". Sen sijaan lenkillä oli pyrähtänyt porotokka tien toiselle puolelle ja poika-Viki oli ollut huvittankin ärhäkkänä ja ärrännyt moisille tulijoille kovastikkin. Jäärpäinenkin pieni pojanalku osaa olla, jos ei ulos mennä silloin kun mä Kingi-mäykky haluan, lyön junttaan maahan enkä siispä lähe mihinkään jos myöhemmin pyydetään - sanelee poika-Viki. Aivan ihana tapaus. Melkeimpä saatoi jo odottaa, että tämä poika onkin todella mäykkyälykäs kaikissa tempauksissaan. Emäntä-Leila ja Antti-isäntä ovat olleet tyytyväisiä vipeltäjään ja koira on silmäteräsenä. Myös silekarvaisemmat ystävät samasta rodusta Leilan Sannan-tytön omistamat jo aikuinen ihana lutuinen Pikku-Myy (ks. bogissa kuvia kauniista sertinkin jo saaneesta Pikku-Myystä) ja Nita ovat pääseet tutustumaan pentuun. Myy oli todennut " et ...siis pentu...joo joo...", sieläkarvainen kaunokainen Nita taas oli riehkannut ja leikkiä temmeltänyt innokkasti ihanan karkeakarvaisen rotuveljensä kanssa innokkaana. Kiitokset lämpimäiset Leila kuvista ja kuulumisista!
Tässä Viki-poika vähän "patjaillee" pentumaisena 4 kuukauden iässä.
Pojan rakenne näyttää hienolta, hyvissä seisomakuvissaan. Hyvin Viki seisoo, vaikka emäntä morkkasikin niitä. Hyviä kuvia. Nämä pennut ovat todella nopeita ja kuvan otto on sekunnin murto-osissa...tiedän itse kokemuksesta miten vaikeaa on kuvata pentua, ja saada se pysymään kuvassa.
Veiläkin hieno kuva kaunispäisestä ja rakenteeltaankin hienosta Viki-pojasta! Kyllä kannattaa mennä näyttelyyn tämän pojan kanssa, isän kauneutta on näköjään saatu perinnöksi, hyvät odotukset pojan suhteen. Onnittelut vielä kerran Leilalle hyvistä kuvista kuin myös kiitokset! Kauniit kulmaukset pojalla, pää, selkälinja suora, suhteet tasapainossa, myös etukulmauksia, takakulmaukset erinomaiset ja riittävästi rintakehää (joka kehittyy vielä) ja kaulaa riitävästi, silmat oikeat, runko tarpeeksi pitkä, ilme koiralla hyvä, silmät mantelinmuotoiset, parran kehitys oikeaan suuntaan, pohjakarva hyvä ja turkki oikea karkea ja pään mittasuhteet oikein, häntä kiinnittynyt oikein. Erittäin Hieno Viki-poika on!
Howlow A Small Victory eli pieni voitto pikku-Vihtori kennelnimeltään isännän lemmikki ja kotinimeltään nykyisin Viki lähti uuteen kotiin 22.8.2010
Ihana kaunispäinen ja toisista pennuista poikkeavanvärinen Viki-poika lähti uuteen kotiin Leilan ja Antin mukaan maaseudulle Oulun lähistölle. Leilalla on rutkasti kokemusta koiranpidosta, suurta surua lohduttamaan haluttiin nimenomaan karkeakarvainen mäyräkoira! Leila on pyörähtänyt koiraharrastuksen kanssa myös näyttelykehissä. Ihana koti ja todella mukavat uudet omistajat mukavine ympäristöineen. Saapa nähdä onko vikkelä ja älykkäin sekä kekeseliäin koko pentueesta oleva 2. poika Viki saanut jo hämmenystä aikaan naapurostossa, siellä nimittäin on muutama mullikka ihmeteltävänä. Seutukuvaan kuuluu luonnolisesti myös porotalous, tuon tuostakin saattavat vierailla pihapiirissä, joko ovat käyneet Vikiäkin moikkaamassa? Vikin luovutuksessa käytiin läpi tärkeimmät asiat, helppoa, kun oli vankka koirakokemus takana, hyvää jatkoa hyvillä mielin luovuttaneet Päivi-emäntä, Marko ja Imsa-mamma toivittivat Leilalle ja Antille! Hyvään kotiin lähti tämäkin suloinen pojunen harrastusten pariin ...ja taas itkettiin yhdessä Imsa-mamman kanssa. Imsa-haki huolhetivana emona tälläkin kertaa poisvietyä pentuaan. Riipaisevaa erityisesti oli se, että nyt jo pennut Selma ja Jössikin hakivat tosissaan velipoikaa, että mihin se katosi ? - tummasi sisarukset huolestuneena...todella tunnerikas hetki. Mutta taas Imas-mamma ammensi voimiaan jostakin mäyrissyvyyksistä, selvittiin kaikki Imsaa tuettiin ja kannustettiin, tehtiin mukavia asioita yhdessä myös sisarustenkin kanssa, josko huoli vähän heltiäisi koko illan ajan.
Iloinen Leila ja ihana mäykkylipoika-Vili! Isänsä lapiojalat perineenä;)kuin myös värityksenkin. Saapa nähdä mitä tästä pojasta kasvaa.
Läheltä kuva ihanasta Viki-poikamäykystä, pieni on poika vasta 8 viikon ja 5 päivän vanhana.
Viki vieläkin otos ihanuudesta.
Viimeinen ateria nautittiin hartaasti pentukupista Selma-neidin (4.tyttö) ja Jössin (6. pojan) kanssa. Edessä 2. poika Viki-mäykkyli.
Aterian päätteeksi Viki päätti näyttää pientä kieltään....
Sitten oli jo aika käydä makoilemaan mäyräkoirapötkölleen.
Viki-poika Imsa-mamman kera.
kaunis Viki-poika
Välillä naurattaa Vikilläkin, hyväntuulinen erittäin älykäs ja kekseliäs poika on - eli älykäs mäyräkoira. Mäykyt yleensä ottaen eivät ole ihan koiratymimmästä päästä - lienekkö syy siinä, että jalostettu metsästykseen, missä sitä omaakin päätä, tahtoa ja voimaakin tarvitaan ? -
Läheltä piti taas ottaa talteen yksi otos kaunokaisesta.
Emo ja 2. poika leikissä viime hetkillä kahdestaan ennen Leilan ja Antin saapumista.
Tällä pojalla eli 2. poika Vikilla Howlow A Small Victory - oli koko pentueen kaunein pää, todella upea, - siispä kuva vielä viimeisten hetkien saattelemana kaunokaisesta! -
|
