Mäykkyjen saariloma 2011

Vau, Howlow -kennelin saariloma koitti vihdoinkin heinäkuun helteillä v. 2011 mäykkyjen ja ihmisten iloksi! 

Helteinen heinäkuu ja ihana viikko edessä täyttä vapautta koirinemme saaressa, ei naapureita, rauha, hiljaisuus, tuulen humina, laineiden liplatus, takkatulien ritinä, saunan löylyjen henkäys koivuntuoksuisen pehmeän vastan kera, vehmas kaunis järvimaisema jylhine kallioineen kutsuvat meidät toistamiseen vuodesta toiseen kallioiselle rannalle aitiolle saarelle loman viettoon. MAHTAVAA! Tätä osaavat jos perheen vanhimmat Pablo-boy-karkeakarvainen mäykkyuros ja karkkari Imsa-mamma odottaa. Nyt jo toista kertaa saarella olleet Selma-neiti ja Jössi-pojunenkin tulevaisuudessa osaavat jo odottaa tätä lomaa, sen verran on hauska tutkia maastoa ja kulkeskella tutkimusretkillä vapaana oman aikataulun mukaan ilman hihnoja. Selma ja Jössi olivat 10-11 vkon ikäisinä ensimmäisellä lomallaan saaressa pentuaikoinaan, pienestä pitäen omissa pikku-pelastusliiveissään karkkarimäykkypennut lomansa aloittivat ja nyt uudelleen koko lauman kera mukana - pelastusliivit ovat jo vaihtuneet isompiin - . Kuvassa Jössi-Jöpe-Jörrykkä ja Selma-neiti-Seekkunen Päivi-emännän sylissä vähän isompina jo 13 kk ikäisinä maissa lähdössä rantaan kohti lomanviettoa.

Autolla tunnelmat koirilla olivat jo tiiviit, kun tiesivät, että kohta lähdetään. Pablo tietää jo mutkateitä ajaessa, auton "hajurasiaa" haistaessa haukahdelle ja vingahdellen, että - et nyt kyll ollaan jo kohta saaressa - kymmenien kilometrien päässä. Vinkuna voimistuu, kun hajumuisti tärähtää Pablo-boyn tajuntaan lähempänä kohdetta...sitä ei voi olla huomaamatta! Nyt on kaikki neljä laitettu turvavarustuksiin eli pelastusliiveihin Selma, Jössi, Pablo ja Imsa-mamma, autolla lähdössä rantaan veneelle - intoa ja ääntä riittää ! -

Pablo astui kannelle tottunein askelin - tietysti perämoottorin eteen isännän kanssa tutulle paikalle - Hei eiks jo lährettäis - vinkaa Pablo ja väyläyttää Pablo-hymyt innoissaan lomasta, kun tietää mikä odottaa.

Selma-neiti ajatteli - Et mä en kyllä odota, lähden nimittäin rohkeana mimminä jo etukäteen uimalla perille, - vaikka kyllä en tiedä edes missäpäin se saari on - eiköhän tuota perille löydä. Niimpä niin ihan uimalla neiti lähti yks kaks pelastusliiveissään simmaamaan.

Imsa-mamma tästä jo hätääntyi ja komensi haukkumalla pentuaan takaisin veneeseen  selkä kameraan päin - Takaisin ja heti Selma veneeseen!!!!! - Justiinsa!!!!! -

- Tullaan tullaan , turha siinä on kiihkoilla , kunhan koklasin vain kantaako liivit - tuumasi Selma-neiti ja ui "koiraa" liiveissään rannemmas takaisin veneelle - käyttäen mäykkyhäntää sopivasti perämisenä ja loiskaisi samalla pienen vesinäytöksen Imsa-mamman ärsytykseksi vouhkana - Katoppa Mama-imsa näin sitä peräsintä käytetään - tuumasi Selma-neiti. No pianpa neitikin oli kyydissä ja jatkettiin matkaa koko konkkaroikka. Selma-neiti teki kyllä vähän vaaralliset temput vesillä kun oltiin umpisyvällä puolimatkassa, arvaamatta yhtä-äkkiä neiti hyppäsi moottorivauhdissa veteen liiveissään, onneksi Marko oli tilanteen tasalla ja neiti saatiin koukattua liiveistä takaisin venekyytiin. Kylläpä sydän sykähti Päivi-emännällä heti loman aluksi....Koira kun olisi voinut hyvin huonossa lykyssä ajautua moottorin jyrrättäväksi... Päivi-emäntä ajatteli jo, että saapa nähdä tuleeko "LÄÄKÄRIREISSU MÄNTYHARJULLE" vielä loman aikana!!! ( - no ei tullut - ;)

Jössi-pojunen tuumasi innoissaan nuoruuden välke ja into silmissään innostunut odottava nuorukaisen olemus - Hei MÄ olen SIIS MÄ JÖPE OLEN nyt LOMALLA, lähdetään jo ! -

Kuva kun ollaan matkalla vesillä miehet perällä eli Marko-isäntä, Jössi sylkyssä ja Pablo-boy matkalla veneessä edes takaisin - kun ei millään maltettaisi odottaa että ollaan perillä. Kyllä 9,5 vuotiaskin osaa olla innokas ja viriili - ainaskin meidän Pablo-boy!

Piti ikuistaa kauniit harmaat sävyt isäntä-Marko loma-lippiksen ja Jöpen kanssa ohjailemassa venettä - kauniit luonnonvärit tummassa taivaassa ja vedessä -. Sade ei pilvistä huolimatta tullutkaan. Tälle lomalle oli Marko ostanut myös emännälle teemana Amerikan sisällisota "koskapa lätsät olivat nämä kuvassa olevat, sillä erotuksella, että Päivi-emänälle oli ostettu sininen lippis.

Vieläkin kuva kun pojat Marko ja Jössi tarkkailevat kummatkin omaan horisontiin venekyydissä.

Pablo-boy maastoitui kokeneena hyppäyksellä maihin, heti veneen tullessa rantaan Imsa-mamma hyvänä kakkosena...ja siellä juosta kirmataan iloisina ja kiireisinä kohti mökkiä joka on rinteessä ylempänä. Pennut Selma ja Jössi saivat tyytyä hihnasaapumiseen, kun eivät vielä tunne saarta ja sen vaaroja. Päivillä aina harmittaa, kun ei ehdi kuvaamaan naamoja rantaan saapuessa - niin nopea on rantautuminen - hypätään pois ennen kuin vene on osunut rantaan. Pitäisi joskus tehdä niin, että emäntä viedään ensin saareen missä voisi kuvata koirien ilmeet ylempää valmiina tarkentaen ja tähtäillen - voisi olla mukavaa katsottavaa.

Pablo kirmasi ensimmäisen mökkiin päästyä lipastolle - Missä ovat tutut leluni- villit muovieläimet  ja se mun tärkein Sale-sarvikuono -koirilla on hyvä muisti vaikka vuosi vierähtää toiseen muistaa Pablo-boy aina lelujen pitopaikan ja ensimmäisenä tarkistetaan MISSÄ LELUT ? - Pettymys oli silminnähtävä, -murheellista kun leluja ei ollutkaan -. tähän keksittiin myöhemmin lomalla korvike ja jatkossa ostetaan muoviset villit eläimet kotoa valmiiksi lomalle ja laitetaan laatikkoon jatkossa, - oikeaa kokoiset - ne samat mitkä aina ovat tervehtineet Pablo-boyta. Lelut olivat jo rispaantuneet usean leikkijän ansiosta siispä ne oli poistettu rikkinäisinä ja purtuina pois.

Pätettiin tutustua porukalla irti kaikkien koirien kanssa saarilenkin merkeissä, jotta Jössi ja Selmakin näkevät mihin ovat lomalle tulleet. Jyrkänteet kuljettiin polkuja pitkin porukalla, ja niinhän sitä piti pentujenkin käydä tietysti heti vaarallisilla rinteillä. Tässä kuva Selman loman ensihetkistä ja jyrkästä rinteestä, piti kokeillä "mäykkytassujen pitoa" tuumasi Selma-seekkunen katse mäykkykirkkaana iloisena vapaudesta ja lomasta sekä mahtavasta luonnonympäristöstä isoine vesineen. Jössi hyvänä kakkosena oli tietysti heti rinteillä myös, pennut kävivätkin jännäksi yllätykseksi kaksin omilla retkillään - hauskaa oli seurata touhukas lähtö aina, kun kaksikko päätti tehdä ne omat tutkimusretkensä. Välillä käytiin näytillä - hei me tultiin nyt takas retkiltä - hei me ollaan nyt lomalla - ilmaistiin hymyin ja häntä vippasten. Oikeasti näkee miten koirat nauttivat omasta itsenäisyydestä, vapaudesta olla ja mennä. Jössikin sai hyvää rohkeutta kuin myös Selma -sitä itsenäistä työskentelyä tulevaakin ajatellen -. Metsillä, kun ollaan yksin riistan perässä vaistojen varassa.

Veli-poika Jössikin oli silmin nähden innoissaan ja tohkeissaan kaikesta uudesta, vapaudesta ja näköaloista ympäristöstä, kylläpä ravailtiin ja tutkittiin tarkkaan maastoa iloisin mielin. Myös Pablo ja Imsa olivat mukana, Mama-Imsa vähän kyllä tarkkaili pentujensa perään selvästi - et mitähän ne noi hullut vielä keksii - Kuvassa takana Imsa-mamma, Jössi ja Pablo-boy edessä.

Auringonlasku ja mukava tulopäivä lopuillaan kauniin maiseman kera. Huomenna on uusi päivä ja uudet leikit ja haasteet. Niitä riittikin mukavasti tällä lomalla...! Erittäin sanoisinko - vähän liiankin rohkeita tuntuivat nämä a-pennut Selma ja Jössi olevan - kekseliäitä, omatoimisia ja rohkeita kokeilijoita - kaikessa mukana touhuten...

Uusi lomapäivä 30.7.2011: kauppareissu, mäyräkoirien puuhailua ja yksilökuvia, kalan perkausta ja saunomista eli ihana loma jatkuu neljän karkkarimäyräkoiran kanssa!

Päätettiin käydä maissa ostamassa vähän bensaa moottoriin ja tietysti läheltä olevasta herkkukaupasta liha ja makkaraherkkuja illanviettoon leikkeleineen. Puodissa on tarjolla aina tiskitavaraa aidoista lähiraaka-aineista valmistettuina, siispä suunta ensin sinne. Tässä lähdössä Jössi ja Selma vertailuna pentuaikojen 10-11 viikon ikäsinä veneessä olijoihin, kovasti ovat molemmat kasvaneet 14 kuukauden ikäsinä, Jössi vasemmalla ja Selma oikealla. Tässä linkki  vertailuna, kun pennut saapuivat saareen 10 viikon ikäsinä ensimmäiselle mäyräkoiralomalleen saareen.

Imsa-tarkkaili ympäristöä veneestä käsin tyttömäiset mäyräkoirankorvat tuulessa hulmuten venekyydistä nauttien.

Pablo on ehkäpä valokuvauksellisin meidän perheen mäykky, niin näyttää kauniilta poika pihakuvassaan mökin edustalla, vaikka turkki onkin trimmaamatta.

Vieläkin lähempää otettu kuva Pablosta loman vietosta.

..ja vieläki lähikuvaa Pablo-boyn päästä tarkempaakin.¨

ja vieläkin läheltä otettu pääkuva nappisilmä- kaunokasvo- Pablo-boysta 9,5 vuotta kesälomallaan v. 2011 - Ihana on tämä emäntä-Päivillekkin niin rakas perheenjäsen -.

Imsa-mamma terassilla tarkkaavainen ilme mäykkykasvoillaan -  kylläpä ollaankin tärkeän näköisinä mäykkyparran kera ! - .

Lähikuva Imsan päästä terassilta - tässä kuvassa kulminoituu rodun ydin, ylväs, itsenäinen, valpas ja omatoiminen sekä itsenäiseen työskentelyyn päätöksiä tekevä, rohkea - näitä ominaisuuksia löydät karkeakarvaisesta mäyräkoirasta ja niitä tarvitaan, jos meinaa saada saalista metsistä! Kasvatuksessa täytyykin kotona olla sitten tarkka siitä, kuka se määrää ja hallitsee. Kun teet sen oikein saat ihanat perhejäsenet. Meidän loman mahdollistuja kysyi " Voiiko ihan todella pitää irti tätä laumaa sulassa sovussa???" Kyllä, kun on opastettu ja puututtu koirien käytökseen kotona, miten olla. Aina tämäkään ei kaikissa tapauksissa onnistu, onneksi perheeseen on siunaantunut yksilöt, jotka tulevat hyvin toimeen.  Eli ihan mitä tahansa ei kukaan jäsen saa tehdä, tähän on pennusta pitäen heti puututtu, ja selkeästi eli pelisäännöt selviksi, jos joku laumassa alkaa "pullistelemaan". Myös luiden syönnissä on omat tilat aina, jotta turhaa riitaa ei tule "Arvotavarasta". Myös kaikki kilpailuhenkiset lelut poistetaan päivän ajaksi, kun insäntäväki ei ole paikalla.  Jos joku pullistelee, laitetaan ruotuun heti - JA AINA - . Meillä ei ole YKKÖS- TAI KAKKOSKOIRAA - vaan käytöksen mukaan kohtelu - eli jos ei osaa olla poistetaan arestiin eri tilaan - ja pois sopivan ajan kuluttua, jotta koirakin muistaa miksi sinne on joutunut.  Näin koiratkin ymmärtävät miten olla, toki niillä on lunnostaan oma laumahierargia, minkä pennutkin tajuavat emonsa Imsa-mamman sanelemana eli meillä POMO on Imsa-mamma, sitten 2. sijalle Pablo-boy ja 3-4. sijoilla toistaiseksi pennut Selma-seekkunen ja ihana Jössi-jöpe-Jörrykkä. valtataistelua ei toistaiseksi ole käyty. Tämä valokuva Päivin omasta mielestä hyvä- vaikka  onkinitse otettu kuva -.

Sivultakin otettiin muistoksi kuva Imsa-mammasta 4,5 vuotta sivulta otettuna.

Selma-neiti ja Jössi-poikanen kävivät yhteistuumin retkillänsä oman mielensä mukaan. Turhaan ei vahdittu tekemisiä....vaikka kieltämättä Pävi-emäntä tietysti kävi salaa vaklaamassa aluksi, Selman ja Jössin touhuja puiden takaa.....Jotta ei vain satu vahinkoa. Taisipa Päivi erään kerran karjua, kun Marko oli lähtenyt verkoille,  koiria takaisin vaarallisilta rinteiltä, tulivat, mutta aina uudelleen ja aina jyrkempiin ja jyrkempiin rinteisiin mentiin....No kyllä järki oli tallella molemmilla Jössillä ja Selmalla kuitenkin kiipemis- ja kapuamisretkillään kallioilla, jyrkillä rinteillä ja vesirajassa kivillä. ONNEKSI! Tässä kuva siskosista Jössistä ja Selmasta maastossa rinteessä yhteistuumin tutkimusretkillään. Onneksi ei Päivikään  nähnyt uhkarohkeimipia virityksiä...nyt Marko-isännän kertomana loman jälkeen...

Selma on melko vikkelä liikkeisään, niimpä neidistä on vaikeaa ottaa kuvia. Tässä kuva Selmasta liikkeessä rinteessä.

Jöpe tarkkailee maastossa järviseudun isoa veteä ja ympäristöä ´- hei näkyyks jotain mielenkiintoista - melko koviksen näköinen ja tärkeän näköinen on Jöpekin "isona pojusena" tarkkaillessaan ympäristöään.

Saatiin ikuistettu Jöpe ja ilme varvikossa - ihana pojunen on - vasta trimmattuna kuin myös muutenkin huvittava ja hauska veikko.

Kuva Imsa-mamma saunaa odotellessa. Kovasti ollaan mukana halkojen hakuretkellä halkovajasta mökille, kuin myös saunan lämmityksessä sytyksestä lähtien pitää kuono pitkällä Imsan olla mukana - eli tärkeä apulainen -.

Imsa odottaa terassin soffalla saunan lämpiämistä.

Selmastakin saatin otettua varvikkokuva - eli luontaisessa ympäristössä tarkkaillen.

Selma tarkkaili laiturilta käsin ympäristöä lähempääkin otetussa kuvassaan.

Jössikin kävi tarkkailemassa laiturilla ja luonnostaan hienossa seisomakuvassaan kesänvietossa laiturilla.

Molemmat tarkkailevat saaren toiseen päähän - siellä näyttää olevan joku vieras - tuumasivat siskoset samasta mäykkysuusta - ja hetkeä myöhemmin pyrähtivät juoksuun päämääränä saaren pää. Vene kulkee ohi järvellä, kaikki liike havaitaan tietysti heti kovan mäykkysilmän valvonnassa. Selma ja Jöpe kävivät haukkumassa vesihiihtäjätkin - kummia noi ihmiset, kun vetten päällä hiihtävät- tuumasivat molemmat ihmetellen.

Jössi tarkkailupuuhissa saaren rivieralla - ranta laskee loivasti ja hiekka on pehmeäpyöreistä soraa, ei pistele ja mahtava uintipohja. Saaren hieno maasto taustalla.

Miten ois nenät? - tuumasivat Selma ja Jössi nenät kohdakkain. Hetki aiemmin oltiin haukuttu ja leikitty pikkukallion taakse jäävien aaltojen kanssa. Ja tarinat jatkuu... ja kuvat paranee---ainakin uintikuvat ovat näkemisen arvoisia tilannekuvia sukelluksineen ja uimisineen. Päivitetään kunhan ehtii valkata ja päivittää pj kesän viimeisenä päivänä eli 31.8.2011! Näin haikeaa on tämä kesän loppu, kun se oikeasti on ohi! Kauas ei viikonloppuna ehdi, niimpä täytyy löytää "henkireikä" lähempää syksyn viikonloppuja ajatellen! Onneksi on tiedossa hyvä kohde lähempää missä voi kesää jatkaa viikonloppuna virkistyen "hela gänget"!.

Ensimmäiset kalasaaliit on saatu ja siispä kalanperkuuseen. Tähän ihana Jössi-Jörrykkä oli innoissaan osallistuvana auttajana tarkkaivaaisena jelpparina, isäntä-Markon apurina. Silmä kovana seurattiin koko perkuu aina kalojen huuhteluun asti karkeakarvainen mäyräkoiranokka pitkällä!. Mäykyt on muuten myös ekologisia, sillä Jöpe osallistui myös biojätteiden vientireisulle ennen kalojen huuhtelua! Niinpä niin koiratkin osaavat olla ympäristöystävällisiä ohjauksessa;) Tässä Marko aloittelemassa perkuuta, ja Jössi tietysti jalkojen välissä tarkkaavaisena seuraten.

Vieläkin lähempää otettu tarkkailukuva Jöpestä ja kalanperkuusta - mitähän se toi isäntä nyt alkaa hommaamaan, taidampa ollakkin valppaana ja seuraan kyllä vierestä mitä puuhaillee - tuumasi Jössi tohkeissaan kiinnostuneena.

Nyt on jo muutama suomu lentänyt Jössin naamaan läheltä tiirailusta johtuen, mutta sepä ei Jössiä näytä häritsevän lainkaan. Ihan liikuttavan kiinnostunut Jössi oli tästä kalarumbasta, saihan pojukka jo 10-11 vkon ikäisenä alkumaistiaset kalanperkuusta  tarkkaillen ja osallistuen pienestä pitäen. Myös kotona tarkastetaan saaliit aina silmä kovana, mitähän se isäntä on saanut vesistä.

Tässä vielä ihan tarkkaa kuvaa tarkoista nuoren mäyräkoirauros Jössi-Jörrykän NAPPISILMISTÄ, kun perkuuta seurataan todella tarkkaan. Ihana tilannekuva!

Tässä maltettiin jo pää nostaa vähän ylemmäs, jotta varmasti näkee Jöpekin koko homman - mitähän pieni mies miettii, ihmettelee varmaan, miksi se nyt noin ja noin tekee -. Rauhallinen Jössi kuitenkin oli ja ymmärsi, että tämä juttu nyt vain on aina kalojen ka tehtävä. Piukkana ja mustana ovat pienen pojan huulet tarkkailua seuratetessa. Päivi-emännän suurta hupia on muuten kaikkien mäykkyjen siis muidenkin omistamien mäykkykarkkareiden hitleri-viiksien tarkkailu. Katsokaapa muuten kotona ne joilla mäykkyjä on nokan ja ylähuuleen väliin jäävä ns. Hitleri-viiksiosuus, aika huvittavan näköinen ja aina erilainen joka mäyräkoiralla ns. Hitlerilookki ;)

Lopuksi kalat käytiin huuhtelemassa venevalkamassa ja tietysti Jössi taas tiiramassa ihana läheltä - että tulee sitten kunnolla huuhdeltua - tummasi juniori-Jöpe 13 kuukautisena nuorukaisuroksena.

Vieläkin lähempi otos Jössin päästä ja ilmeesta ihmettelystä ihanan karkkarinaamansa kanssa. Marko-isännästä on mukava, kun kalakaverit aina käsillä oltiimpa verkoilla tai puhdistamassa tai valmistamassa ateriaa, aina on kavereita mukana ;) Onhan tää jo Jössillekkin tuttua juttua - nimittäin pojukka oli samaisissa puuhissa tarkkailupuuhissa jo 10-11 viikon ikäisenä! Ensimäisellä kesälomallaan syyskuun alussa 2010. Ks. kuvat Pennut 10-11 vkoa....

Pablosta lomanviettokuva, kun pihalla maltetaan jopa pötkötellä mäyräkoiranpitkänä saunaa odottaessa - niin ja sitä uintileikkiä etenkin - tuumasi Pablo-boy.

Saatimpa napattua saunomiskuva pentujen äidistä Imsa-mammasta, Jössistä ja Selmasta.  Eli vasemmalla Selma - keskellä Imsa-mamma ja oikealla Jössi ...ja Marko. Marko-isänällä oli mahtava virne ja ilme kasvoillaan, mutta intiimisyistä ei kuvaa voinut laittaa kokonaisena näkyviin...harmi. Mäykyillä näyttää olevan luksus-olot lämpimässä puulämmitteisessä saunassa rennosti omien alusten päällä  makoillen. Meillä mäykyt käyvät kotonakin sanassa mielellään rentoutumassa - ihan tyhmiä ei mäykytkään ole, vaan osaavat ottaa kaiken leppoisan rentoutuksen mielelläänkin vastaan mäykkyrinnat ojossa....siis kaiken kuten sängyssä neljän kanssa nukkuessakin parhaat paikat ja asennot kyllä löydetään, kuin myös sohvilta. Meillä mäykyt saavat olla perheenjäseninä ja olla mukana siis kaikessa, sohville voi mennä, kuin myös nukkua isäntäväen kainalossa. Ompa siitä ollut hyötyäkin, mukavasti jalkoja lämmittää ja kylkiä kun aina lämmikettä vieressä!

Vielä toinenkin kuva saunasta Imsa-mamma, poikansa Jössi ja tyttönsä Selma 13kk sekä isäntä-Marko taustalla taustalla.

Vieläkin yksi kuva äiti-Imsasta pentujensa Jössi ja Selman kanssa vastan keran - niinkuin täällä Oulussapäin sanotaan saunomassa lämpimien löylynhenkäysten kera- Tämä se on sitä luksusta- tuumasi Imsa-mamma, täytyyhän sitä jotain rentoutusta lihaksiinkin saada jopa lomalla!

Pablo-boy odottelee jo laiturilla valmiina leikkiin, - Hei tulkaa jo uimaan ja heittoleikki alkakoon - Pablo tiputtaa aina tahallaan olipa se pallo tai frisby lelunsa tahallaan veteen ja "palvelijoiden on se noudettava" ja "heitettävä takaisin maihin" - ja tämä toistuu ja toistuu ihmisten ja koirien iloksi. Nyt kun laumaa on enemmän eli neljä  mäykkyä on innostus kova, muut juosta kirmaavat myös toisinaan noutoreissulle innoissaan porukalla ;)

Tässä uintikuva, kun Selma-Seekkunen rohkeana Mimminä halusi tietysti olla se rohkein ekana ja hyppäsi vauhdista umpisyvälle uimaan isäntä-Markon perään. Muut seuraavat ja kommentoivat taka-alalla laiturilta käsin Pablo-boy Imsa-mamma tarkkaillen ja Jössi vähän niinku, et - Hei munhan se ekana piti hypätä -.

Tässä lähempi kuva kun Selma on jo rantautumassa takaisin laiturin päähän, missä Jössi jo kiivaana ja tohkeissaan odottaa sisartaan. Laiturin päässä vedet yltävät meillä ihmisillä yli navan.

Sitten kuvaa, kun Jöpe jo seuraavassa hetkessä tietysti ei halunnut olla huonompi uimari. Niimpä Jössikin rohkeasti hypätä polskautti umppareille ihan täysillä uimaan ja nyt tässä kuvassa jo uimalla Markon kiinni saaneena palaamassa takaisin laiturille. Markolla on tapana uida melko pitkälle, nämä Howlow vikkelät ja rohkeat A-pennut molemmat Selma ja Jössi uivat pitkiä matkoja kiivaasti "mäykkykoiraa" perään umpisyvään saavuttaen isäntänsä. Sittempä kavuttiin uivan isännän selkään "Kivelle" vähän viilaamaan menoreissulla. Aika hauskaa seurattavaa. Ei meidän Pablo tai Imsa ole koskaan noin rohkeita ja "hulluja" uimareita olleet, mutta nämä Jössi ja Selma ovat yllättäneet kyllä meidät päähänpistoillaan, älykkyydellään sekä rohkeudellaan jo useamman kerran mennen vuoden aikana....

Lähikuvaa Markon sylkyssä Jössi paluusta järviuinnilta laituriin päin - kaunis on nuori pojunen litimärkänäkin 14 kuukautta nuorena...

Ihmisten pesuhommia järvessä piti mäykkyjen seurata tietysti nokka pitkällä - - Mitähän se nyt hinkaa itteensa tollasta palasta, tuumasivat kaiki mäykyt samasta suusta - kuvassa takana Jössi, keskellä Imsa-mamma ja edessä Selma-Seekkunen.

Jyrkät ovat saaren jylhät kalliot kuvassa Marko rinteellä auringon jo laskettua taivaanrannan taa. Huomenna on taas uusi ihana lomapäivä edessä. 

Aika käydä verkoilla uskollisen Pablo-boy-kalastajan kanssa, joko saalista olisi tullut...

Vanhin perheen karkkariuros Pablo-Boy 9,5 vuotta on innokas kalamies, aina mukaan veneeseen lähdössä oltiimpa sitten menossa, järvelle tai kotona joelle tai merelle. Niimpä tälläkin kertaa haluttiin nyt hemmotella pojukkaa, pääsi yksin mukaan reissuun. Helteellä verkot ovat syvissä vesissä 22-26 metriä, joten veneessäkin on sopivampaa koirankin hyvin käyttäytyä, jotta ei kukaan sotkeennu verkkoihin ja venekkin pysyy pinnalla. Muut jätettiin maihin odottamaan omaa vuoroansa.Tässä ihana hellekesän kuva iloisesta isännästä Markosta ja uskollisesta kalakaveristaan Pablo-boysta, kun ollaan matkalla verkoille aurinkoisena hellekesän aamupäivänä. Markolla on tarkka tieto järvipojasta sekä syvyyksistä, itse vielä mtatut ja tarkat paikat, mistä sitä kalaa saadaan helteelläkin, ettei ihan hakuammunnaksi mene.

Nyt ollaan jo verkonnostopuuhiassa - Mä pablo-boy olen aina innolla mukana - joskus jopa liiankin, saa Päivi välillä vähän puuttua, jos ollaan jo tiellä, ettei koira sotkeennu verkkoihin, kun mäyräkoiranokka on tietysti pitkällä tähtäämässä verkkoihin.

Ensimmäinen verkkosaalis eli Siika on saatu - kuvassa Marko siian kera, luvassa siis kala-ateria illaksi Markon valmistamana, joka tekee joka kesä myös ahvenpahdan ikivanhalla hällalla hitaasti pienillä tulilla hauduttaen loman kunniaksi. Tästä meidän kaikki mäykyt tykkää, se nimittäin olisi ihan ihmisruokaakin, häviää melko vikkelästi parempiin mäykkysuihin, - marko kun taitavana ruoanlaittajana tekee safkat koirillekkin aina viimeisen päälle kotonakin. Kalapataan laitetaan nimittäin vähän voitakin joukkoon, - kyllä oli maikoisan näköistä ja makuista, sellaista ruokaa mitä ihminenkin voi syödä.

Pablo-boy haluaa aina "tappaa kalat"  ja niimpä aina saalista pitää myös katsastaa tarkemminkin, tässä Pablo tarkkailee innoissaan päivän siikaa alakulmurit näkyvissä. Tämä ilo suotakoot myös koiralle - saaliin ilon saaminen tutustumisen merkeissä - näin meillä aina tehdään!

Sitten suunta pilvettömän kesälomapäivänä seuraavalle kohteelle eli katiskoille. pablo seisoo lempeän kesätuulen hellässä hoivassa venekyydissä matkalla katiskoille - Onkohan siellä saalista? - tuumasi Pablo-boy ja otti muutamat tarkat nokkahajut tuulesta ympäristösä lomastaan nauttien tuttuun tapaansa. Päivistä on niin hauska seurata Pabloa, koska on niin innostunut lomastaan ja koirasta näkee miten nauttii vapaudesta, voi kulkea omia aikojaan tehden tutkimusretkiä ja tietysti hakea koko loman sitä "PALLOA", minkä Marko jaksaaa ja jaksaa heittää Pablon iloksi lukemattomia kertoja päivän aikana. Pablo hakee palloa, kun isäntä ei suostu heittämään helppoja, niimpä  päivä kuluu hauskassa mielipuuhassa palloa hakien saaren varvikoissa ja kallioilla...kivillä....

Lähempi tarkka otoskin saatin Pablosta venekyydissä, kaunis on poika vaikka on trimmaamatta. Pablo venäytti juuri ennen lomaa toisen etujalan palloleikissä, siksipä ei trimmattu, koska olisi ollut väärin koiraa pitää pöydällä kipeällä jalalla. Ihme ja kumma, rimadylin ja parin päivän levolla lomalle saavuttaessa, Pablo oli kuin ennenkin...liekkö lomaympäristölläkin ollut jokin vaikutus, - varmasti näin luuleepi Päivi.

Pian oltiinkin jo katiskoilla ja Pablo tutkii saalista katiskan ulkopuolelta vaaleanpunainen kieli ullkpuolella innoissaan. pablosta on myös mukava aina katsoa ihan läheltä, kun kala lopetetaan tiukkaan puuklapi-iskuun ;) huvittava tapaus.

Tuulen havinaa kaislikossa kauniissa järvimaisemassa lievästi sammakkoperspektiivistä otettuna - kauniit on suomen kaislikot järvisuomessa - aina ei huomaa yksinkertaisia ja kauniita asioita, siksi on mukava ikuistaa näkymiä eri vuodenaikoina. Ympäristö on rauhallinen eikä mitään häiriötä ole, täällä sielu lepää ja voimia kerätään koko poppoo talvea varten - niin koirat kuin ihmisetkin.

Lopulta lähdettiin maihin kalanperkuuseen - Pablo korvat hulmuavat lempeässä hellekesässä leppeän tuulen saattelemana venekyydissä - Maissa tarkkailtiin taas kalanperkuuta ja isännän muutakin kalapuuhaa innokkaina - useampi mäykkyli.

Maissa Selma-neiti malttoi pötkötellä uuden aarteensa kanssa, kun vajasta löytyi Boiju-Boijunen. Kauniit värit Selmalla ja ihana mäykkylityttöilme Boiju-Boijusensa kanssa - Vau, minkä aarteen mä löysin - hei muuten muut TÄÄ ON SIT VAIN MUN JA AINOSTAAN MUN - tuumaili Selma-neiti aarteestaan.

Vielä toinenkin lähikuvaotos, kun neiti tarkkailee valppaana Boijunsa kera ympäristöä - tuulesta otetaan hajuvainuja tiuhaan.  Boiju heiljastaa mukavasti Selman turkin punaista sävyä, sillä neidillä on tästä Howlow A-pentueesta eniten punaista pigmenttiä ja turkki priimalaatua eri sävyineen. Mökille tultaessa maihin metsätiellä nähtiin mm. suoalueella metso, myös kettukin havaittiin tienylityksellä kauppareissulla. Aikoinaan on metsäkauriskin kirmannut tien yli nimismiesteitä hiekkateillä ajellessa - alueella on paljon riistaa, mm. lähellä auton parkkipaikkaa maissa on supikolo - monet Supit on tilan isäntä pyydystänyt sieltä aikoinaan russelin kanssa.

Kalliolla kukkuloilla vehmaassa järvi-Suomessa on mäykkyjenkin mukava tepastella ja ravailla lomalla

Saatiin ikuistettua ison kiven päällä  KOLMIKKO: "Jössi-poika" eli Howlow After forever, ja "Selman" päälaki keskellä eli Howlow About A Girl tutustumassa ympäristöön, "Imsa" Undimoon Imsa-mamma pentujen äiti oikealla ----kylläpä sitä kavuttiin vaikka mistä mutkasta ja notkosta taas..

Kuva Jöpestä isojen kivien kanssa tutkaillen vesirajassa, ensin uitiin tuttuun A-Howlow pentujen tapaan energiasäästeliäästi kivelle. Tätä ei Pablo eikä Imsa-mamma ole tehneet, mutta nämä Howlow A-pennut uivat luontevasti ja järkeä käyttäen tilanteesta riippuen kohteeseen kuin kohteesen. Aika älykkäitä ja nokkelia siis, hyvä Jössi ja Selma!

Velil ja sen sisko, eli Jöpe vasemmalla vesirajassa ja Selma ylempänä kalliolla oikealla. Isoa on kallionlohko ...kyl ihminen pienuutensa tuntee kun näitä tarkkaillee..

Kolmen mäykkykoiran tuumin piti tutkailla kalliota, uteliaimpana ja rohkeimpana Selma-seekkunen tuumaapi ja aprikoi josko työntyisin tuonne kallion koloon - Saattaisimpa hyvin kyllä mahtua - Älä vain ihmeessä mene - ajatteli Päivi-emäntä. Kotonakin on karattu takapihalta houdinikeinoin jo muutaman kerran - esim. menempä multapussin päälle ja ponkaan täysillä kohti aitaa...no pääseehän sitä näikin aitojen ulkopuolelle...Onneksi havaittiin heti, meillä ei koirat koskaan jää ilman valvontaa takapihalle, vaan aina on ihminen valvomassa ja katsomassa tilanteen...kaiken varalta, ja hyvä näin! Nämä Howlow A-pennut ovat melko kekseliäitä ja älykkäitä - Luulimme että vain 2. poika eli Howlow A Small Victory, kutusumanimeltään Viki on se kekseliäin kaveri..niinkuin oli pentuloota-aikoina, mursi ja  rikkoi tien minne halusi esteistä huolimatta....mutta ei. Olemme kuulleet juttuja muidenkin A-pentujen tempauksista..eli verissä virtaa kekseliäisyys ja omatoimisuus, nokkelia ovat!

Jössi laukassa ylös rinnettä - mennen tullen - ja tätä nähtiin koko loma ja alkoi jo Päivi-emäntäkin tottua moiseen kulkuun ilman, että piti pelätä vahinkoa koko ajan, kyllä nämä karkkarimäykyt osaavat itse järkevinä kuitenkin arvioida miten liikutaan - ONNEKSI! - tuumasi Päivi..

Myös tasapaino toimii hyvin myös kaltevilla pinnoilla - tässä Selma testaa tassujen pitoa - eli tarkkailee ympäristöä. Mäyräkoirista on moneksi pitää ihan oikeasti paikkansa, sillä koostaan huolimatta koira on jalostettu metsästyskoiraksi , rohkeaksi yksintyöskentelijäksi. Tämä ihemettää monasti vieläkin miten noin pieni koira onkin voimakas määrätietoinen saalistaja, joka jaksaa oikein hoidettuna ja ruokittuna olla maastossa saaliin perässä jänis-ajossa useampia tunteja. Ihaltavaa on työskentely mäykyn, nyt syyskuun akupäivinä on metsälenkeillämme, missä olemme aina päivittäin tietysti havaittu runsaasti metsäkanalintuja, ja koirat on ihan hulluna perään. Myös muutakin riistaa on havaittu maastossa. Samaisella reissulla on poimittu talteen ja harrastettu sienestetty, syksyn toppen 3. herkkuja eli vain 3. tähden sieniä mistä on tehty pitkin syksyä hienoja herkkuja! Myös pakkaseen on saatu useampi otos talteen kiitos sateisenkin syksyn ja hyvän sadon. Meillähän sienikausi alkaa jo toukokuun lopulla korvasienen poimimisella, mitä löydettin tänäkin vuonna kiitettävästi!

Pitihän sitä tietysti koklata tarkkailua vähän jyrkemmästäkin kulmasta - mitenköhän tästä pääsis alas- tuumasi Imsa-mamma eli Undimoon Imsa.

Pitkänmatkan uintia, vauhtia ja pärskeitä rivieralla helteisessä pilvettömässä järvisuomessa sinisen taivaan alla ...ihania lomahetkiä neljän karkakarvaisen mäyräkoiran kanssa

Mikäpä sen mukavampaa kuin uida helteellä lähes pilvettömän taivaan alla auringon kruunaamana koirinemme. Nimpä niin...tässä Marko lähti uimaan pitkänmatkanuintia tavoitteena rantautua saaren rivieralle kallioiden kupeeseen. Ja kappas kummaa Jössi lähti tomerana topakkana rohkeana uroksena heti mukaan. Laiturille jäivät pällistelemään ja kommentoimaan Imsa-mamma ja Selma neiti.

Selma-neiti ajatteli - Mä lähden kyl heti perään mukaan uintiretkelle - . Selma loikkaamassa laiturilta suoraan umpisyvälle veteen rohkeasti kaksikon eli Markon ja Jössi-Jörrykän perään, jotka ovat jo kaukana laiturista.

Selma on taitava uimari, niimpä Selma saavuttikin kaksikko Marko-Jössin melko pian... Kuvassa Jössi vasemmalla ensimmäisenä ja Selma-neiti uutterana taitavana uimarina kolmantena.

Pian kolmikko oli jo uimassa kohti Rivieraa eli rantaa - Pablo kommentoi rannalla, Jössi lähestymässä rantaan, Selma vielä järvessä ja Marko viimeisenä.

Lopulta koko kaksikko Jössi ja Selma rantautuivat - kuvassa takana kivelle kapuamassa päänsä kera Selma ja Jössi töröttää jo kivellä. Rantautumista tultiin tietysti ihmettelemään ja kommentoimaan huolehtivien aikuisten karkeakarvaisten mäyräkoirien taholta...Pablo punaisena uroksena ja Imsa-mamma vähän tarkkailevana tuttuun tapaansa. Huolehtia pitää aikuisistakin jälkeläisistä - niin se vain on - tuumasi Imsa-mamma lomansa aikan monta kertaa...Huvittavaa jotenkin, miten Imsa silti huolehtii ja hoivaa pentujansa, vaikka eivät enää mäykkyvauvoja olekkaan. Kotonakin puunataan ja putsataan sekä hoivataan säännöllisesti Jössiä ja Selmaa, pennut alistuvat mielissään aina hoivahetkiin ja äitinsä suomaan hellyyteen. Tämä on jotenkin hellyyttävä herkkä tapahtuma aina seuratessa!

Sitten otettiin jo toinen uintikerta kohta jo rantautumisen jälkeen eli Marko halusi mennä uimaan yksin, mutta kaksikko seurasi jälleen perässä. Tässä lähikuvaa kaukaa rannalta otettuna kolmikon uintihetkistä pärskeineen. Kuvassa Marko, sitten Jössi ja Selma takana.

Edelleen kolmikon uintihetkiä kuvattuna

Jöpe ajatteli et teempäs piennet "HÄNTÄ-AALLOT" ja pärskäytti hännällään vesiviuhkan uidessaan. Ja eiköhän sitä jo kalliolle, eli isännän päälle pääsisi vään viilaamaan - tuumasi Jöpe. Molemmat Selma ja Jöpe ovat uintiretkellään aina jossain vaiheessa tavoittelemassa sitä " kalliota" eli kavutaan seljän taakse niskaan rentoutumaan kun isäntä tai emäntä ui....Jooopa joo, muuta raapaisujäkihän siitä jää, mutta minkä voit? Selman pärskyttelemässä kanssa "KALLIOLLE".

Pärskeitä riitti mukavissa ja hauskoissa uintihetkissä Markolla Jössin ja Selman kanssa.

Ja vielä yksi otos uintihetkestä Jössi-Jörrykkä eli Howlow Afer Forever vasemmalla ja Selma Howlow About A Girl oikealla. Näyttää Markollakin hauskaa olevan...Välillä näppäränä Päivi-emäntä ehti kuin ehtikin ottaa myös videota! ja Kuvia ka samasta tilanteesta. niimpä arkistoon jäi taas molemmat video ja kuvat, noepana ja vikkelänä tosin saa olla jotta ehtii....

Marko nostaa kaksikon sylkyyn rantautumisessa

Ylösnostetut Jössi ja Selma Markon puolisylissä

Vasemalla Jossi ja oikealla sylkyssä Selma-neiti Markon kanssa rantautumassa

Rannalla Imsa-mamma tuli heti tarkistamaan tilanteen - että -Missä sitä ollaan oltu? VOI HYVÄNEN aika ihan märkiä ollaan ja LIIAN KAUAS TAAS UITTE- Imsa oli Heti nuolemasa ja tutkailemassa pentujensa Selman ja Jössin kuntoa uinnin päätteeksi äitimäiseen huolelliseen tapaansa. Eli Jössi vasemalla Selma-seekkunen keskellä ja Imsa-mamma oikealla huolto/tarkistushommissa.

Lopuksi takan Imsa-mamma tyytyväisenä rantautuneiden pentujensa Jössi-pojan ja Selma-tyttösen kanssa. - No voi h...onneksi ovat nyt taas JO MAISSA! - tuumasi Imsa-mamma!

Auringonottoa mäykkytyyliin, kommentointia ja kallioilla esittäytymistä lomaviikolla mäyräkoiravahvistuksen kera

Aina viimeisen 10 vuoden aikana  on ollut hyvä tuuri sään suhteen, sillä poikkeuksetta olemma pääseet nauttimaan hellekesästä. Näin tälläkin kertaa! Välillä otettiin koko kokoonpanon kera rennommin aurinkoa laiturilla koirinemme! Kumipatja olikin tussari makuuosiostaan, pelkkä pääosa toimi eli saatiin ilmaa...mutta tämänkin mäykyt etenkin Imsa- mamma huomasi heti ja halusi pötkötellä juuri pääosuudella, missä ilmat pelasivat....itse jouduin kovalle alustalle...

Selma-neiti-Seekkunen nauttii lomastaan isäntä-Markon poskeen mieluusti nojauten pehmeitten mäykkypäiväunien kera...

Jössi pällisteli Amerikan sisällissota-lätsän kanssa auringossa ja mietti - että panisinko palasiksi lätsän vain mitähän täs pitäis teherä ? - No täl kertaa ei sentään...mutta myöhemmin kappas kummaa Jöpe oli löytänyt lätsän joka oli heitteilly jätettynä kiinnitänyt pojusen huomion. - Siispä tuumasta toimeen - aamulla todettiin...yksissä suin...joopa joo nyt on lätsän lippa syöty, jäännöksistä ei tietoakaan ja MISSÄ ON METALLINEN TAISTELUMIEKKAKAPPALE! Tätä tiirailtiin ja löytyihän onneksi, terassin alta...kun Päivi-emäntä huolissaan tsekkasi kaikki paikat, jotta tiesi, onko niellyt vai ei.....

Pablo-boy havaitsi veneliikettä etempänä tähän Imsa-mamma yhtyi ilolla kommentoimaan pää ylemmäksi aseteltuna..jotta kuuluu ka..

 ja edelleen Pablo Boijun kanssa Imsa pötköttlee ja Jössi tähyilee järvelle päin.

Edellen kaksikko tarkailemassa lähijärvessä liikuvaaa venettä, Voisiko koira valppaampi, kuin Imsa-mamma tässä lomallaan laiturilla järvelle tähyilessä. 

Jöpe kävi välillä taas kapuamassa kalliolta alaspäin järvisuomen maisemissa, ihanan tärkeenä näyttääpi Jössi olevan.

Välillä maltetaan tähyillä maisemia ja ympäristöä ylväänäkin - Jöpella ja Selmalla oli ihmeteltävää, kun lähialueella kävi vesihiihtäjä yrittämässä muutamat kierrokset - kovasti kommentoitiin ja arvosteltiin mäykkyhaukuin menoa!  

Vielä toinenkin kuva vähän edempaa otettuna...

kuva kun Selma edellä on menossa kalliota alas koloon vesirajaan ns. kielletylle alueella ja Jöpe lähdössä tietysti mukaan hyvänä kakkosena - Miksipä en menis, kun kerran lomalle olen päässyt ja ole mahtava mohikaani-Jöpe Seekkukin näyttänee jo menevän...

ja vielä toinenkin otos kun Howlow A-pennut menossa kalliota alas el Selma ekana Jössi tokana takana..

Sitten olikin jo aika pällistellä järvelle, josko siellä mitään ois. No eipä ollut - niimpä Jöpe-Jössi-Jörrykkä kuiskaa Selma-Seekkuselle siskolleen - eiköhän ois jo aika tehdä jotain jäynää...kun mittään ei Tapahru? - Mitä keksittäis, HÄ?

Vielä pällisteltiin tarkaan aavalle järvenseljälle, josko joku rähinän haukkusyyn lähde ilmenis mäyräkoiralinssiin - No harmi v ain,. eipä ilmaantunut.

Nyt katse jo tiukkana oikealle, samanaikaisesti tietysti - Eli Jössi vasemalla ja Selma oikealla ...katse oikeaan.

Pitihän Jössin kalliolle kukkulalle kavuta täs menomatkas kalliolle mäykkypojan takaretuset ojossa menosuuntaan  - Ihmeellinen on tämä luonto, siispä tutkin - tuumasi Jössi -Jöpe-Jörrykkä kavuten kalliolla loman kunniaksi!

Vähän pitää kyllä tarkkailla välillä kalliolta käsin mitä lähimaastossa tapahtuu - tuumasi Jössi-pojunen valppaana.

Ilta-auringossa mäykkyuintia, hyppyjä laiturilta sekä sukellusta laskevassa auringonsillassa

Loma jatkui illansuussa sanomisen merkeissä. Kuvass Imsa-mamma ja Pablo-boy laiturilla, kun Selma ja Jössi nauttivat uimisen riemuista yhdessä Markon kanssa ihanan auringonsillan kanssa.

Kuva, kun Marko lähti uintiretkelle pärskeiden kera porskutellen, tätä ihmetellään Selman ja Jössin taholta erityisesti ekat Pärskeet tarkkailussa, Imsa säestää ja ihmettelee myös mukana innokkaana.

Edeleen pärskettä ja ihmettelyä riittää...

Hiemän edempää otettu kuva pärskeisestä uintihetkestä ja ihmettelyä edelleen.. mäyräkoirakolmikon Imsa-mamman ja Howlow A-pentujen Selman ja Jössin kera.

mitä tää nyt on minne se meni ihmettelee vasemmalla Ima-mamma keskellä Selma ja oikealla jÖssi, - mitä, hävisi noin vain minne se meni????.... - tuumasivat kommentoiden koko poppoo äitinsä Imsa-maman kera

Vielä lähempi otos mäykkyjen ihmettelystä - Marko porskuttelee isopmpiakin pärskeitä vedessä ...- Hei minne se isäntä TAAS katosi - ihmettelevät Imsa-mamma, Selma ja Jössi -Jörrykkä. Huomaa mäykkyjen liikkeessä olevat asennot...

- No onhan se isäntä sentään elossa - tuumasi koko poppoo vasemmalla Undimoon Imsa= Imsa-mamma 4,5 vuotta, sitten punainen Evening´s Little Bear=Pablo-Boy 9,5 vuotta, Howlow About A Girl ja =Selma 13 kk oikeallaHowlow After Forever=Jössi 13 kk. kun näkivät, että Marko nousi pinnan päälle edempänä. - Tule rantaan JO - eikö käsky jo kuulu ? - tuumasi nelikko yhdestä mäykkysuusta...Hauskaa oli koko porukalla myös kuvaamassa olevalla Päivi-emännällä..

Tässä koko nelikko karkeakarvaisia mäyräkoiria tarkkailemassa Marko-isännän uintia laiturilta käsin vasemmalla laiturilla Imsa, Pablo siskokset Selma ja Jössi. 

sittenpä Selma-seekkunen ajatteli - et lähden kyl nyt perään uimaan heti ennen ku Marko häviää pinnan alle. Tässä Selma lähdössä uintiretkelle laiturin päästä korvat liehuen hurjassa ilmalennossaan.. 

Lähempikin otos samasta tilanteesta kun Selma-neiti on hypännyt ilmaan laiturin päästä tarkoituksena saavuttaa isäntä uimalla. Raju Liike eikö vain? Jössi tarkkailee taempana.

Nyt Selma hypätä läiskähti jo järveen, Jössi meinaa jo lähteä heti perään...

Nyt molemmat Selma ja Jössi uivat siskoksina rinnatusten tupala-uintina kohti Markoa ilta-auringon kuunsiltaa pitkin.. Imsa-mamma tarkkailee ja kommentoi äitinä vasemmalla tempausta ja Pablo-boy oikealla.

Marko heitti järvestä käsin muutamat pallot koirien iloksi, tässä Pablo-boy vasemmalle ja Imsa-mamma oikealla innokkaina pallon perään maihin menossa liikkeessä

sama lähempääkin katsottuna eli vasemmalla Pablo-boy ja Imsa-mamma kirmaavat hurjassa vauhdissa pallon perää rinteeseen ylös ....ja leikki jatkuu

Toinenkin otos kun Pablo-boy 9,5 vuotta ja Imsa-mamma pallon perässä liikkeineen kirmaamas pallon perään...

Välillä selma-neiti vasemalla ja Jössi oikealla tarkkailivat vain laiturilta käsin Markon uintihetkiä NOKKA pitkällä - Eiköhän tästä jo lähdetä perään kohta - ajattelivat molemmat Selma vesemmalla Ja Jössi oikealla veteen kurkottaen.

Mutta ...eipä aikaakaan, kun Selma ajatteli - et lähden kyl nyt jo perään en malta enää odotella turhan päin- Niimpä neiti-Selma kuvassa hyppäämässä ilmalennossaan takaretuset ojennuksessa jo Markon perään ilmassa , neiti oli rohekea hyppääjä hurjasti järveen laiturin päästä umpisyvälle jälleen kerran uintiin siis lähdettiin. Jössi lähtövalmiuksessa takana omaa vuoroaan jo odottaen, - Hei ma OLEN SIIS JÖPE - mahtiuimari lähden ka perään..kohta.. - tuumasi velipoika Jössi-Jörrykkä - .

Niimpä Jössi tempaisi ja venytti itsensä mäyräkoiranpitkäksi  ja hyppäsi korvat pystyasennossa perään, muistoksi saatiin tämä hieno loikka-kuva innokkaasta ja nuoresta taitavasta kesäuimarista eli Jössistä ilmalennossaan varsi ojennettuna varpaanmäykkykärkiä myöten..takajalkojen muskelit näkyvillä.

Ja molskis-...tämä on se sukelluskuva, kun Jössi-Jörrykkä hyppäsi järveen ja myös sukelsi pinnan alle, pelkkä pylly , häntä ja takajalat näkyvissä. Näyttää energiaa ja rohkeutta Jössillä riittävän...

Ja lähempääkin nähtynä tämä hurja mäykkysukellus - siis Jöpe mielipuuhassaan sukeltamassa järveen  uudelle uintiretkelle Isännän perään.

Lopuksi kolmikko Marko ja Jössi-Jörrykkä sekä taempana Selma-Seekkunen uivat kohti laituria ilta-auringossa. Huomenna on hyvä jatkaa ihanaa saarilomaa neljä karkeakarvaisen mäyräkoiran kanssa, rentouttavaa ja hauskaa on ollut tänäkin vuonna. Tämä saariloma, kun ei ikinä ole pettymys olipä sää mikä tahansa - kaikki nauttivat lomasta täysin rinnoin niin mäykyt kuin ihmisetkin!

Ravustusta, lähikuvia, palloleikkiä ja uintia lomanvietto jatkuu neljän karkeakarvaisen mäyräkoiran kanssa!

Saimme mökin omistajalta lainaksi mertoja ravustuskauden alkajaisiksi! Harmi vain emme saaneet tällä kertaa saaliita. Olemme Markon kanssa Ravustaneet Taisto-papan eli Markon isän kanssa aikoinaan Kainuussa, saalista saatiin eikä ollut sitä täplärapua vaan ihan oikeaa kantaa. Päivikin sai seurata mertojen asettelusta lähtien saaliin keruuseen asti ..ruoan valmistukseen asti koko repertuaarin. Ja hyviähän ne ravut olivat tosiaankin, perinteisin ruokaryypyin vaalean leivän ym. lisukkeen kera. Hieno kokemus! Kuvassa Pablo ja Marko kokemassa mertaa josko saalis olisi saatu, ei tällä kertaa.

Imsa-mammasta Undimoon Imsasta pötkötyskuva rannalta heinien kera ...- Mukava olla lomalla - tuumasi Imsa-mamma.

Jössikin malttoi hetken pällistellä rantakivillä kuvausasemissa kieli ulkona innokkaana lomalaisena.

Lumpeenlehtiä liikkuvan veden kanssa, kävimme pilkkimässä josko saalista saataisiin - ei tullut. Mutta muuta luontoa tarkkailessa saimme saalita näköpiirin.

Selma-neiti otti torkut kauniin maiseman ja järvikimalluksen kera vanhojen mäntyjen pielessä.

Tässä Selma-Seekkunen 13 kk karkkarineiti liikkumassa kesäinen järvikimallus taustanaan tyttömäinen koiranheilautus kaverinaan. - Voi vain miettiä miten ihanalta koirista tuntuu vapaana kuljeskelu - tutakilu ja loman vietto ! - Siis ihan mahtavalta!

Kalliot ovat jyrkkiä saaressa paikoin, siksipä Päivi-emäntä oli vähän huolissaan siitä, tajuavatko pennut Jössi ja Selma vaarat rinteillä...tämähän se syy huoleen on. Varsinkin kun Selma ja Jössi ovat riistaverisiä, pelkäsin siis - minä Päivi-emäntä sitä, että lähtevät lentoliitoon esim. Västäräkin lentäessä kalliolta poispäin ---pelko et koirakin perässä hyppää... Ja tämääkään kallio ei ole pahimmasta päästä, sillä saarelta löytyy kalliota, mistä on yli 10 metrin pudotus suoraan veteen ja rantakiviin...No eipä onneksi pennut hölmöyttään lähtenyt lintujenkaan perään ilmalentoon, niinkuin Marko kyllä sanoi jo alkutekijöiksi...

Imsa-mamma tepastelee rivieralla lomafiiliksessä..

Jössi-Jörrykkä 13 kk mäyräkoirauros kokeilee kavuta vesirajassa veteen syvenevän kallion päällä - hienosti näyttää onnistuvan

Nyt Jössi jo valpaana tarkkailemassa kalliovesikiveltään

Ja vielä lähempikin otots kun Jössi on tarkkaavaisena vesirantakivellä.

- No kaatuuko se vai mitä- tuumasi Jöpe ja katsoi isäntä-markoa  joka taiteili kivellä alaspäin...

Marko uimassa takaisin laiturille ja Selma-Seekkunainen maihin asti, muut mäykyt Pablo ylhäällä Jössi ja Imsa pällistelevät laiturilla ja Selma-Seekkunainen rantautumassa uintiretkensä päätteeksi kiville.

Selma kapusi uinnin jälkeen kiville pärskeiden ja vesipisaroiden kera.

ja toinenkin kuva, kun Selma-neiti rantautuu uinnin päätteksi tällä kertaa kiville.

- Mihin se hävisi, miten noi jalat voi olla noin? - Tuumasi mäyräkoirakaarti - Jössi vasemalla, sitten Selma-Sekkunen ja Imsa-mamma nyt katsoo juuri toisaalle....

Tässä ihmetellään isäntä-markon haudinikatoamista. ...Mihin se meni nyt, ei ole enää mittään näkyvissä... - mitä ihmettä ???? ihmeteltiin ihan porukalla. - Siis pelkkä pyörre- ja isäntä kadonnut ikuisiksi ajaksi järven alle??? - Jössi terävänä jo heti lähtivalmiuksissa "Rescue-partioon" - hei MÄ JÖPE SELVITÄN TILANTEEN -VARMANA KA -

- ja nyt se katosi lopullisesti ???- missä on isäntä-marko APUVA ULVOO Imsa-mamma hulehtivana ja huolissaan moisesta katoamisesta LAITURILLA!!!! Jössi-Jöpe-Jörrykkä ei turhaan jäänyt pahkaileemaan- mitä tos nyt ihmettelmään,  ei ku perään ja tutkimaan tilanne nyt paikan päältä- eiköhän siten saada selville mihin se meni - tuumasi Jössi-pojunen rohkeana uiden perään 13 kk - ja välittömästi Markon perään!

Jössipä tietysti nokkelana vetreänä hyvänä uimarina riensi varmistamaan uimalla tilanteen, ja kappas vaan pulpahtipa isäntäkin ylös veden saloista edempänä...kohta saan kyllä kiinni - tuumasi Jössi-Jöpe-Jörrykkä tehokkaana simmailun saattelemana - ARVASINPA, että on vain huijausjuttu koko sukellus! - tuumasi nuorukais Jössi-Jörrykkä 13 kuukauden ikäisenä rohkeana urosnuorukaisena.

No - saatiinhan se isäntä-marko sentään ylös, kun noin vain lähti syvyyksiin- tuumasi kolmikko Jössi nuolemassa, Selma ja Imsa-mamma - kommentoiden Markon uintiretkeä...

- Hei mäkin voisin ottaa parit Shampoot- tuumasi Pablo-boy shampoo pullon kimpussa laiturilla...- jotain jäynää nyt sentään mäykkykin osaa tehdä...

Onneksi tilanne selvisi pallon heitolla- Pablo on innokas pallon hakija - siispä pallo maihin- ja tässä pablo nyt kapuaa portaita alas pallo suussa takaisin laiturille...

Lähempää otettu kuva Pablosta pallon kanssa perillä laiturilla.

Ja jo murjotetaan pallon kanssa lähempänäkin - No eikö toi ny tajuu heittää UUDELLEEN- tuumasi Pablo-boy 9,5 vuotta.

No heitti Marko taas uudet pallot, mutta Jöpe-poika yritti saada pallon itselleen Pablolta huonoin menestyksin - Minähän en PALLOA ANNA tuumasi Pablo ja vei kun veikin pallon itselleen.

Selma katsastaa jävenseljälle, ei ihmisiä ei häiriötä - nauttien mäykkynokalla koko lomastaa täysin rinnoin nuoruuden innolla - ja sitä riitti koko viikon!

Tässä Päivi-emännän ottama mäntykuva iltaauringossa - emäntä tykkää puista erityisesti vanhoista sellaisista niinkuin saarellakin on.

Ilta-aurinko on laskeutunut jo untenmaille, männyn havuneula järvenselkä takanaan kutsuu lomailijat makoisille untemaille. Huomenna on taas uusi lomapäivä ja uudet puuhat mäyräkoirilla kun myös ihmisillä. Erityisen syvät ja hyvät unet saa aina lomalla, koko päivän ulkonaolo erinäisine hauskoine askareineen saa niin ihmiset kuin kuin mäyräkoiratkin vaipumaan hyvään syvään rentouttavaan uneen. ;)  

Kalliouintia, auringonottoa,  ahvenkupit ilmassa, vastan tekoa mäykkyvahvistuksen kera, lähikuvia mäykkypersoonista siis loma jatkuu

Selmasta hieno uintikuva läheltä laituria kalliot taustalla ja pää pinnalla, ihanasta mäykkyuinnista nauttii Selma-neiti-Seekkunen silmin nähden.

Sitten märkänä kalliolla uinnin päätteeksi oli Selmastakin kiva kuivatella lämpimässä kesäsuvessa auringonpaisteessa lämmössä.

- Hei ompa hyvä alusta, tähän kannattaakin pikku-tassulit laittaa valuu turhat vedetkin pois (...siis Marko-isännän päälle) - tuumasi Selma uintiretkensä päätteeksi. Howlow A-pennut Selma ja Jössi-pojukka ottivat tuon tuostakin pieniä uintisessioita itsekseen, mikä oli liikuttavaa seurattavaa. Sillä näyttivät molemmat nauttivan suunattomasti silmin nähden yksityisistä uintihetkistään.

Imsa päätti levätä hetken melkein jo unessa laiturirappusilla pötkötellen. Välillä Imsa-mammakin kävi ottamassa parit ajot - perinteiseen ajohaukkutyyliin - , kun vesilintuja oli käynyt maissa vesirajassa - riistan hajua kun ei voinut olla sivuuttamatta tarkasta mäyräkoiranokastakaan - silloin kirmattiin ajohaukun kera muutama rundi ympäri saarta nokka maata viistäen - siis aivan mahtavaa - tuumasi imsa-mamma. Tätä meininkiä seurasivat pennut taas kaksin nokat ojossa- mitähän se toi mamma taas puuhaa. Tosin ovat pennutkin jo koko syksyn ajohaukut ottaneet, kun kanalinnut ym. hirvieläimet jänöjussist kuljeskelleet metsälenkeillä omia reittejään. Tarkin ja nopein havainnoitsija on Jössi-Jöpe Jörrykkä - pettämättömällä hajuaistillaan ja tarkkuudellaan. Selmakin otta hajut voimakkaina impulseina ja koiran reaktiot ajohaukkuineen - ovat ilahduttaneet Päiviä ja Markoa!

Markon tekemä ahvenpata oli valmis, kypsyttäyään ensiksi pienellä lämmöllä iltamyöhäsestä aamuun asti yön yli. Valmistuspaikka on jo historiallisen vanha Juhan tilan 40-luvun hälla ja tämä vaatii totettelua, eli pienillä tulilla aloitetaan ja vesiastian tulee aina olla täynnä, jotta toimii, eikä hällakaan särjy. Tällä systeemillä on tehty myös uunissa grillikylkeä, ja tulee todella hyvän makuinen ajan kanssa, kypsä liha ja maut kohdillaan hiljaa hauduttuaan. Ahvenpata- herkku tarjotaan aina koirille perinteisesti lomalle jos vain kalaa on tullut - vastaanotto on aina taatusti iloinen ja odottava! -  Aina sen verran kalaa on toki saatu, että Markon pyöräyttämä pata saadaan koirille lomaherkuksi. Tässä Jössi-Jörrykkä vähän liian innoissaan oman kalapatansa ja nappuloiden kera terassilla aterioidessaan... lähti kippo ilmalentoon liian innokkaasta otteesta, Jöpe tuumasiki - HEI MIHIN SE KIPPO NYT HÄVISI KESKEN SYÖNNIN? - hAUSKA SATTUMA ET SAATIIN KUVA ILMALENNOSTA!

Lähempikin kuva Jössista ja ilmalento-ahvenkupista - apua sinne se menee..mun herkku -

Mikä otus se tämä on? Aivan eri rotua kuin lomanviettäjät....Sale-sarvikuonohan se siinä..lähikuvassaan

Sale-sarvikuono ostettiin kauppareissulta Pablo-boyn lohdutukseksi "korvikkeeksi puutuvasta perinteisestä Salesta" ja kätkettiin salaa lipaston laatikkoon, missä kaikki "villit muovieläimet ovat aina olleet". Pablo muistaa vuodesta toiseen aina tarkistaa ensi töikseen LOMALLEEN sisään tultua - onko mun rakkaat villit eläimet varmasti lipstossa-. Tässä Pablo kutsuttuna lipastolle katsomaan - mitähän sieltä löytyisi-- Hei mun Sale-sarvikuono, tuumasi Pablo-boy innoissaan, kun laatikosta ilmaantui vähän erilainen Sale-Sarvikuono - kappas kummaa kelpasi lohduke onneksi Pablolle -.

Pablo leikkii innokkaana uuden Salensa kera nokka vinossa....

Jöpe-Jössi-Jörrykkä yritti tietysti kähveltää uuden lelun itselleen---mutta eipä kuule onnistu niin vain - Tuumasi Pablo-boy ja piti lelunsa hallussaan tiukasti mäykkyvahdissaan haltijana ja johtajan - alhaalla Selma-Seekkunen lähdös poispäin - turha ees yrittää ei se anna- tuumasi Selma-Sekkunen. Imsa-mamma pällistelee uteliaana  ja kateellisena Pablon uutta lelua....- Hei mekin haluttais se, muuten by the way -- Antaisit lainaksi edes Hetkeksi pieneksi- No ei se kyl anna- tierän kokemuksensta - tuumasi Imsa-mamma.   

Jöpe kyttää vieressä ja toteaavakavana - Ei se anna mulle sitä vaik haluaisin, Pah Pah..- ompa itsekäs mäykky kerta kaikkiaan - kyl mä antaisen edes hetkeksi lainaan ... (-> tuskimpa vaan tuumaapi Päivi emäntä ;))

Pablo vei uuden arteensa parempaan talteen väljimille vesille eli ulos- tässä Pablo kirmaa iloisena uuden rakkaan Sale-sarvikuononsa kanssa. Eipä uskoisi pojukan olevan jo 9,5 vuotta, sen verran ripeästi ravataan ja leikitään ollaan muutenkin kovasti aina liikkeellä. Koko loma haettiin perinteisesti palloa varvikosta, Marko-isännän ahkerisen heittojen saattamana. Söpöltä Pablo näyttää Päivi-emännästä siitä huolimatta, että Pablo jäi nyt trimmaamatta ennen lomaa, kun venäytti jalkansa palloleikissä.

Imsa-mamma 4,5v, Jössi-pojunen 13 kk yrittivät ahkerasti päästä mukaan leikkiin - mutta kuten kuvasta näkyy Pablo-boy 9,5v ei aio antaa KERTA KAIKKIAAN IKINÄ kenellekkään omaan aarettansa. Siinäpähän odotatte - tää on MUN ja VAIN MUN MUN!

Selma-neiti ja Jössi 13kk pötköttelevät järvimaisemassa laiturilla tyytyväisinä hyvästä säästä mäykkylomafiiliksessään. Oli huvittava seurata kun Howlow A-pennut tekivät juttujansa ja seikkailujansa aina parivaljakkona kahdelleen. Meillä kotona nytkin päivittäin otellaan rajusti päivittäin ihan leikisti - ulkopuolisesta moinen korvista vetäminen tai nilkasta puraisu saattaisi näyttää  melko hurjalta- mutta otteet ovat kuitenkin tyypilliset mäykkyhellät - tosissaan kovaa ei purra eikä otella kuitenkaan. Tämäkin on todettu kun on Päivikin survonut omat käpälänsä väliin attackin saavuttua ja osuttua vahingosa käteen ..ei hätää mitään. Pennut Jössi ja Selma nauttivat kun on ikäistänsä leikkiseuraa, minkä kanssa otella ja painia...noin vanhat "kalkkikset" - ku ei jaksa leikkiä ku lyhyen tovin - tuumasivat molemmat Selma-Seekkunen  ja Jössi-Jörrykkä samasata mäykkysuusta.

Välillä sentään piti ottaa muutama haukkukin Jope haukkuu laiturilla ja Selma-siskonen säestään rinnalla mäykkymäiseen tapaansa kaukana vesillä liikuvaa venettä.

Käytiin maissa hakemassa koivunoksia saunomista ja vastantekoa varten. tässä Päivi Imsa-mamman kera vastanteossa - ihan sylkkyyn asti piti Imsa-mammankin tulla, mistä Päivi oli tietysti tyytyväinen.

Lähempikin otos kaksikosta vastanteossa eli Päivi ja Imsa-mamma, kaunis on Imsa-mäykyn pää kauniine silmineen.

Lähikuva, kun JÖssi on valppaana terassilla

Ahvenpadan jälkeen on hyvä raikastaa mäykkykitaa - Vesi virvoittavi mäyräkoirankin janon - Pablosta lähikuva vedenjuonnista kieli ulkona

Järvenkimallusta ja hattarapili sinitaivaalla - kesä parhaimmillaan tunnelmineen.

Leppä ja lepänkävyt vihreänä lähikuvassa

Lähikuva Jössistä unten maille vaipuneena - illalla on hyvä  jo levätä seuraavan päivän koitoksia varten - siis...myös  mäyräkoiranuorukaisen Jössi-Jöppänän 13kk..

..ja vähä edempääkin otettu kuva syvässä mäykkyuntemailla olevasta Jössistä - syvää näyttää uni olevan.

 Saariloma päättyy ja Kuopion näyttelyreissu hotellivierailuineen sekä koti odottaa!

Aina on haikea mieli, kun loma loppuu...myös mäykyillä. Varsinkin Pablo-boy jaksaa olla vakavana vuodesta toiseen  ihmetellen - nytkö jo tää loma LOPPU! EI! - Lomalla kun olisi niin mukava olla pitempikin sessio! Eiköhän tähänkin saada joskus muutos, siis pituudella... Imsa jättää hyvästit saarelle venekyytissä, saari taustalla venekyydissä Imsan silhuetin saattamana.

Vähän edempääkin otettu kuva Markosta ja Imsa-mammasta, saari jää taakse...

Sinne se ihana saari taas jäi!

Jössi-Jöpe-Jörrykkä Markon sylkyssä, kun ollaan menossa maihin autolle.

Saatiimpa koko poppoostakin lähtökuva veneessa eli Selma vasemmalla, Pablo-boy punaisena karkkariuroksena, Marko ja sylissä haukotteleva Jössi-Jörrykkä ja oikealla Imsa-pimsana Howlow A-pentujen emo Undimoon Imsa...siis koko klaani mäykkyjä nelin kappalein veneessä sulassa sovussa pelastusliiveineen ...hyvin onnistuu näköjään..

Kyllä Pablo on jo koviksen ja totisen näköinen - Voi että harmittaa ku lomakin loppui, NYT JO POIS - PIENTÄ RAJAA , näyttää olevan taas Pablo-boy alavireessa lähdön hetkellä. Jössi säestää vierellä ja Marko tukena veneessa, ...kuiteskin. -Turha siinä on höpöttää - mennyttä mikä mennyttä - Pakko kait sitä taas on kotiin läheteä.. - Vaikka aina haluisin olla kauemminkin lomalla! - tuumasi Pablo-boy 9,5 vuotta.

Vielä yksi kuva mäykyistä kotiinmenomatkalla veneessä.

Jössi osasi ottaa rennosti - kun ne ihmiset siivosivat - eli makoillaan aamupäivän auringossa rennoin fiiliksin - tätä se mäykkyloma on ! - parhaimmillaan - saan olla- mennä kuten haluan tutkiskellen mieleistä saariympäristöä välillä uiden - Tuumasi Jöspe-Jössi nuori urosnuorukainen.

Ihana kuva Jössin ja Markon päistä taustana järvisuomi ja etenevä saari matkalla maihin! Tähän on hyvä päättää onnistunut loma, kiitokset suuret Päiville ja Juhalle meidän loman mahdollistajat vuodesta toiseen! KIITOS! Ihana oli olla lomalla taas mäykkyjen kanssa! Onnea teille tulevan ravurin suhteen, kuin myös uusien mökkiprojektien kanssa et maatilan pidossa.

Oikeasti aivan ihana, että me juuri saame käydä lomalla teillä vuodesta toiseen, toista samanlaista kohdetta ei ole! Pablo-boy vanhin karkkariuroksemme aloitti lomanviettonsa 8 kuukauden iässä ja nyt lähes 10 vuoden ikään mennessä koiramme ovat saaneet hienon mahdollisuuden lomanviettoon mahtavissa puitteissa, kuin myös me ihmiset.

Näistä myös ensimmäiset Howlow A-pennut pääsivät nauttimaan muutaman viikon ikäisinä ensimmäisen kerran Imsa-mamman synnytyskesänä v. 2010.

Pentujen teettäminen on kovaa työtä jatkuvine huldnpitoineen ensimmäisten 1-3 viikon ajan (ja lukuisine muine askarineen, astutus, terveystarkastukset astumista ennen ja jälkeen ym. jalostukseen liittyvät terveystarkastustoimenpiteet, ruokinta, lihashuolto, ruokinta ym asiat ), niimpä erityisen hienoa oli, että meille järjestyi oma loma hieman normaalia myöhemmin näinkin pienten Howlow A-pentujen kanssa. Siisteys ym. ympäristöasiat pidettiin tiukasti  kunnossa, jotta muutkin lomailijat pääsivät meidän jälkeen nauttimaan lomasta kuten on tapana aina muulloinkin, erityisesti nyt siihen kiinnitettiin huomiota.

Innostukseksi muille koirien aloittaville kasvattajille tiedoksi, että myös yli luovutusikäisten pentujen kanssa voit lähteä lomailemaan mökille, jos mukanasi on runsaasti tavaraa, kevytrautaportit ym. pihavempeleet ja aituut, vedipedit...... ja siivousvälineet ja kärsivällisyyttä! Kannattaa totisesti!

Itse sain mukavan ainsaitun loman Undimoon Imsan Howlow A-pentujen astutuksen, tutimusten (proget ja ultra), raskausajan ja edeltävän ajan, pentujen odotusajan, synnytyksen, ...pitkän ja valvomisen ..synnytyksen Imsan tukena yksin eka kertaa kahden eka pennun 1. kultapojan VILIN Howlow All My Love ja 2. Viki-pojan Howlow A Small Victory syntymisen ja poikien ensimmäisten hapinhaukkasten saattelema. Jja loppujenkin kaikkien 7 pentujen syntymät normaalisti avustaen huolehtien,  univajeessa ollen. Emon olotila ja jälkihuolto ovat tärkeitä, eli ennen kuin emätntä pääsi nukkumaan 2 vrk:n valvonna jälkeen, oli pentujen ja Imsa-mamman olotila tarkistettu ja huomíoitu tarkasti. Markon tullessa kotiin Päivikin pääsi muutaman tunnin unille uurakstuksen päätteeksi. Marko valvoi ja tarkkaili unten ajan pentuja hienosti, avustaen heikoimmat parhaimmille nisille, rohumu-pennut, kun imisivät vain aina itselleen mehukkaimmat maitonisät!

Ja loppujen lopuksi koiren syntymä oli hieno ja mahtava kokemus. Tiedän, että kaikki ei mene aina näin hyvin, mutta onneksi nyt meillä näin meni peräti 7 pentua 2 narttua ja 5 poikaa syntyivät onnistuneesti ilman komplikaatioita emoa eli Undimoon Imsaa-mammaakin tukien.  Yöllä käytiin tarkistämassa synnytyksen tila, kun ei edennyt nopeasti, tämä on tyypillistä ensisynnyttäjille. Siitä voit käydä katsomassa tarkemmat tiedot Pennut /A-pennut linkistä viikoittain! Synnytyksestä lähtien. 

Kyllä oli loma ihana koko meidän klaanille tuleville perheenjäsenille, vaikka Jöpe olikin myytävänä, ja vaikka poika olisi lähtenyt paljon -..paljon myöhemminkin uusille omistajille, emme siltikään enää, etenkin Marko-isäntä ei halunnut luopua pienoikaisesta eli Jössi-pojasta, vaikka ostajia olisi kyllä riittänyt ja vieläpä erittäin hyvään kotiin tänne Ouluun osaaviin käsiin. Niimpä meille jäi kotiin muistoksi Howlow A-pennuista toivoittuina jäseninä Selma Howlow About A Gir narttuna  (Nirvanan biiisi Youtubessa) ja Jössi (Howlow After for Ever, Youtubessa Black Sabbathin biisi ja hyvällä livesoundilla ) uroksena - Ihanuuksia ovat moelmmat!